13.3 Tilatavoitteet ja määräajan pidentäminen

Jos pohjavesialue on huonossa kemiallisessa tai määrällisessä tilassa, hyvän tilan saavuttamisesta tulee tehdä arvio. Tilatavoitteen valintaan oli kolmannella kaudella käytettävissä seuraavat vaihtoehdot:

• 2021 mennessä,
• 2027 mennessä,
• 2027 jälkeen tai

Toisella kaudella esitettyjen tilatavoitteiden toteutumista ei voida vielä arvioida. Joidenkin huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden hyvän tilan tavoitevuotta on kolmannella kaudelle siirretty myöhemmäksi. Tilatavoitteet on esitetty taulukossa 13.4.

Taulukko 13.4. Tilatavoitteet ja niiden perusteet.

Ikaalisten Lauttalamminkulma:

Alueella on ollut turvetuotantoa vuosikymmeniä. Alueen ojia on aikoinaan kaivettu pohjavesialueella vettä johtaviin kerroksiin asti, jolloin pohjavettä on purkautunut ojastoon. 2000-luvulla pinnankorkeuden lasku on pysähtynyt. Tuotantoalueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista on tehty kaksi selvitystä, GTK 2004 ja GTK 2013. Osa alueen turvetuotannosta on jo loppunut. Aikoinaan liian syvälle kaivettuja ojia on tukittu. Vuorenpää-Vatinevanlähteellä on edelleen ympäristöluvan mukaista toimintaa. Tilanteen palautumista seurataan. Pohjavesialueen hyvän tilan tavoitevuosi on 2027. Toimenpiteiden toimeenpano ja toteuttaminen sekä rahoituksen järjestäminen vievät aikaa.

Kuhmoinen, Mällykäinen:

Syynä pohjavesialueen huonoon tilaan on vanhojen torjunta-aineiden hajoamaistuotteet. Haitta-ainetta (BAM) on todettu vedenottamon kaivoissa. Haitta-ainepitoisuus on ylittänyt useasti ympäristölaatunormin vuosina 2014–2019. Haitta-aineen lähde ei ole selvillä.

Pohjavesialueen hyvän tilan tavoitevuosi on 2027. Toimenpiteiden toimeenpano ja toteuttaminen sekä rahoituksen järjestäminen vievät aikaa.

Pälkäneen Isokangas-Syrjänharju:

Syynä pohjavesialueen huonoon tilaan ovat vanhojen torjunta-aineiden hajoamistuotteet BAM (2,6-diklooribentsoamidi), DEDIA (Desetyylidesisopropyyliatratsiini) ja DIA (Desisopropyyliatratsiini). Haitta-aineiden pitoisuudet ovat kaudella 2014–2019 ylittäneet ympäristölaatunormin yksittäisissä näytteissä. Pääsääntöisesti pitoisuudet ovat olleet sitä pienempiä. Pohjavesialueen hyvän tilan tavoitevuosi on 2027 jälkeen. Torjunta-aineiden hajoaminen on hidasta ja pohjaveden tilan palautuminen vie aikaa.

Tampereen Aakkulanharju:

Syynä pohjavesialueen huonoon tilaan on vanhojen torjunta-aineiden hajoamaistuotteet. Haitta-ainetta on todettu useassa pisteessä pohjavesialueella vedenottamoon nähden vastakkaisissa virtaussuunnissa, sekä vedenottamolla. Haitta-ainepitoisuudet ovat vielä useasti ylittäneet ympäristölaatunormin kaudella 2014–2019. Pohjavesialueen hyvän tilan tavoitevuosi on 2027 jälkeen. Torjunta-aineiden hajoaminen on hidasta ja pohjaveden tilan palautuminen vie aikaa.

Tampereen Epilänharju-Villillä A:

Pohjavesialueen lounaisosassa on laaja-alainen maaperän ja pohjaveden pilaantuma. Kohteen maaperä on valtaosin puhdistettu, pois lukien junaradan alla (Tampereen päärata) sijaitseva osuus. Pohjavesi sijaitsee syvällä maaperässä eikä sen pudistamiseksi ole ollut keinoja. Tri- ja tetrakloorieteenin pitoisuudet ovat viime vuosina nousseet osalla alueen seurantapisteistä. Alueelle tarvitaan kattavampi kuva haitta-aineiden levinneisyydestä ja kulkeutumisreiteistä, sekä niiden aiheuttamista riskeistä (pohjaveden virtausmalli, haitta-aineiden leviämismalli ja riskinarvio). Lisäksi on selvitettävä, onko olemassa keinoja pohjaveden puhdistamiseksi haitta-aineiden merkittävillä leviämisreiteillä. Pohjavesialueen hyvän tilan tavoitevuosi on 2027. Toimenpiteiden toimeenpano ja toteuttaminen sekä rahoituksen järjestäminen vievät aikaa.

Tampereen Epilänharju-Villillä B:

Trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni ovat syynä pohjavesialueen huonoon tilaan. Haitta-aineita on todettu useassa pisteessä pohjavesialueella, sekä vedenottamolla. Pohjavesialueen pilaantuneen maaperän kohteita on tutkittu, mutta haitta-aineiden lähdettä ei ole saatu selville. Aivan varmuudella ei tiedetä, onko pohjaveden pilaantumisella yhteyttä pohjavesialueen koillispuolisen Epilänharju-Villillä A:n puolella sijaitsevaan pilaantumaan. Jatkotutkimuksissa myös tämä vaihtoehto pitää ottaa huomioon. Toimenpiteet pohjavesialueella ovat vielä kesken. Pohjavesialueen hyvän tilan tavoitevuosi on 2027. Toimenpiteiden toimeenpano ja toteuttaminen sekä rahoituksen järjestäminen vievät aikaa.

Valkeakosken Sääksmäki:

Syynä pohjavesialueen huonoon tilaan ovat vedenottamolla todetut torjunta-aineet. Pitoisuudet olivat ylimmillään vuonna 2013. Vuonna 2014 bentatsoni- ja MCPA-pitoisuudet olivat kerran ympäristölaatunormin tasolla. Tämän jälkeen otetuissa näytteissä pitoisuudet ovat olleet pieniä tai torjunta-aineita ei ole lainkaan todettu. Vedenottamo on ollut käytössä. Torjunta-aineiden lähdettä ei tutkimuksista huolimatta saatu selville, eikä niitä löydetty muualta pohjavedestä. Edellisellä kaudella pohjavesialueen arvioitiin saavuttavan hyvän tilan vuoteen 2021 mennessä. Tämä on edelleen mahdollista, mutta ei täysin varmaa. Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä on ollut vaihtelevaa, ja sen tähden vaikeasti ennustettavaa. Pohjavesialueen hyvän tilan tavoitevuosi on 2027. Torjunta aineiden hajoaminen on hidasta ja pohjaveden tilan palautuminen vie aikaa.

Ylöjärven Ylöjärvenharju:

Syynä pohjavesialueen huonoon tilaan ovat haitta-aineet kahden vedenottamon alueella. Saurion vedenottamon läheisyydessä sijaitsee mittava maaperän ja pohjaveden pilaantuma. Alueelta on poistettu pilaantuneita maamassoja ja sinne on asennettu reaktiivinen seinämä vuoden 2019 lopulla.  Vedenottamon alueella on ollut käynnissä suojapumppaus vuodesta 2007 lähtien. Kohdetta on kunnostettu vuosia ja kunnostustyöt jatkuvat edelleen.

Julkujärven vedenottamon raakavedessä on todettu tetrakloorieteeniä ja ottamolle on myönnetty väliaikainen poikkeuslupa (LSSAVI, 2021) tri- ja tetrakloorieteenin talousveden raja-arvon ylittämiseksi. Lähialueen maaperästä ja pohjavedestä on löydetty tetrakloorieteeniä ja kohteen kunnostustyöt on aloitettu. Pohjavedessä on todettu kohonneita tetrakloorieteenipitoisuuksia useammalla suunnalla, eivätkä haitta-aineen leviämisreitit ole täysin selvillä. Mahdollista on myös, että kaikkia pilaantuneen maaperän kohteita ei ole löydetty, alueella on ollut paljon teollisuutta.

Torjunta-aineiden hajoamistuotetta BAM (2,6-diklooribentsoamidi) on todettu yhdessä havaintoputkessa sekä pieninä pitoisuuksina Pinsiön vedenottamon raakavedessä. Haitta-aineen lähde ja levinneisyys (onkohan oikea termi) eivät ole tiedossa.

Pohjavesialueen hyvän tilan tavoitevuosi on 2027. Toimenpiteiden toimeenpano ja toteuttaminen sekä rahoituksen järjestäminen vievät aikaa.