-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus
- 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.4 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Toimenpideohjelman paikkatietoaineisto
-
- 14.1 Ilmastonmuutos
- 14.2 Liikenne ja tienpito
- 14.3 Maa-ainesten ottaminen
- 14.4 Maatalouden peltoviljely ja eläintilat sekä torjunta-aineet
- 14.5 Metsätalous
- 14.6 Pilaantuneet maa-alueet
- 14.7 Suojelusuunnitelmat
- 14.8 Teollisuus
- 14.9 Vedenotto
- 14.10 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 14.11 Pohjaveden ohjauskeinot 3. suunnittelukaudella
-
- Liite 1. Pirkanmaan TPO-osa-alueiden järvien ja jokien (vesimuodostumien) ihmistoimintojen fosforikuorman vähennysprosentit.
- Liite 2. Pirkanmaan toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumien ekologinen luokka, luokituksen taso, ekologisen tilan muutos ja tavoitetilan saavuttaminen.
- Liite 3. Pirkanmaan pohjavesialueet.
- Liite 4. Pohjavesien ohjauskeinojen toteutuminen ja kehittämistarve.
- Liite 5. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoonpano.
- Liite 6. Sanasto.
14 Pohjavesien toimenpiteet
Vesienhoidon keskeinen tarkoitus on suunnitella ja toteuttaa ne toimenpiteet, joilla voidaan saavuttaa vesienhoitolain mukaiset ympäristötavoitteet. Vesienhoidon toimenpiteillä käsitetään sekä suoraan pohjavesialueelle kohdistuvia toimenpiteitä että toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kuormitukseen tai muihin paineisiin. Lisäksi vesienhoidossa otetaan toimenpiteinä mukaan myös ohjaavat keinot, kuten lait ja strategiat, rahoituksen ohjaus, tietoisuutta lisäävät toimenpiteet sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Vesienhoidon toimenpiteet jaetaan perustoimenpiteisiin, muihin perustoimenpiteisiin ja täydentäviin toimenpiteisiin.
Perustoimenpiteisiin luetaan EU-direktiivien vaatimat toimenpiteet. Muihin perustoimenpiteisiin kuuluvat kaikki Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin. Täydentäviksi toimenpiteiksi luokitellaan perustoimenpiteiden ja muiden perustoimenpiteiden lisäksi tehtävät toimenpiteet, kuten myös kaikki ohjauskeinot. Niitä suunnitellaan niihin pohjavesimuodostumiin, joissa perustoimenpiteet eivät riitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Ne ovat nykyisin pääsääntöisesti vapaaehtoisia ja nojautuvat usein taloudellisten ja tiedollisten ohjauskeinojen käyttöön.
Kolmannella suunnittelukaudelle esitettyjen käytössä olevien toimenpiteiden määrä on 24, joista 4 on perustoimenpiteitä, 10 muita perustoimenpiteitä ja 10 täydentäviä toimenpiteitä. Edellisiin kausiin verrattuna toimenpiteitä on yhdistetty ja osa on poistettu vähäisen käytön takia ja mm. kaikki seurantaan liittyvät toimenpiteet on nyt käsitelty ohjauskeinojen puolella. Kolmannen kauden ohjauskeinot esitetty liitteessä (Liite 4).
Pohjaveden laadun suojelu perustuu pitkälti ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskieltoon. EU-tason säädökset koskevat pohjaveteen joko suoraan tai epäsuoraan tapahtuvia päästöjä. Voidaan katsoa, että pohjaveteen mahdollisesti kohdistuvien suorien ja epäsuorien päästöjen hallintatoimet ovat perustoimenpiteitä. Tällaisia ovat esim. ympäristönsuojelulain perusteella annettavien lupien määräykset, joissa joko teknisin tai toiminnallisin keinoin estetään aineiden pääsy pohjaveteen. Näin ollen myös pohjaveden tilaa selvästi uhkaavien pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintatoimet mukaan lukien kunnostustoimenpiteet kuuluvat perustoimenpiteiden joukkoon.
Kustannusten arviointi perustuu ensisijaisesti toimenpiteiden suorien kustannusten arviointiin. Vesienhoidon toimenpiteiden kustannuksista esitetään suunnittelukaudella tarvittavat investoinnit, suunnittelukauden viimeisen vuoden tai koko kauden käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä ns. pääomitettu vuosikustannus. Kustannusten arviointiin liittyy paljon epävarmuutta ja monen sektorin osalta arvioinnissa on jouduttu tyytymään vain suuruusluokan arviointiin.