15.1 Pintavedet

Toimenpiteet ja kustannukset

Vesienhoidon toimenpideohjelmassa käsitellään kolmannella suunnittelukierroksella kaikki yli 50 ha:n suuruiset järvet ja niiden laskujoet. Näillä kriteereillä Pirkanmaan toimenpideohjelman alueella on 294 järvimuodostumaa ja 137 jokimuodostumaa, joista 137 kpl (34 %) oli hyvää huonommassa tilassa. Pirkanmaalla keinotekoisia vesistöjä ei ole nimetty yhtään. Neljä jokea, Nokianvirta, Tammerkoski, Soininjoki ja Pappilanjoki, on nimetty voimakkaasti muutetuiksi jo ensimmäisellä vesienhoitokaudella. Voimakkaasti muutettuja järviä ei ole yhtään.

Toimenpideohjelmassa esitetään toimenpiteitä vesimuodostumille, jotka eivät ole hyvässä tilassa tai joissa on riski hyvän ja erinomaisen tilan heikkenemiselle. Hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet on suunniteltu ja kohdennettu merkittävien paineiden perusteella. Toimenpiteillä pyritään saavuttamaan hyvä ekologinen tilan vuoteen 2027 mennessä sekä turvaamaan hyvän ja erinomainen tilan säilyminen. Kaikille pintavesimuodostumille, joiden ekologinen tila ei ole hyvä, on arvioitu tavoitetilan saavuttamisen aikataulu ja arvioitu poikkeaman syy joko teknisellä kohtuuttomuudella tai luonnonolosuhteiden ylivoimaisuudella. Toimenpiteistä huolimatta on mahdollista, että kaikissa vesimuodostumissa ei tulla saavuttamaan hyvää ekologista tilaa tavoitevuoteen 2027 mennessä. Näille vesimuodostumille on voitu asettaa aikataulupoikkeama luonnonolosuhteiden perusteella vuoden 2027 jälkeen. Pirkanmaalla näitä vesimuodostumia on 30, 15 järvi- ja 15 jokimuodostumaa, jotka ovat ekologiselta tilaluokitukseltaan joko huonoja tai välttäviä.  Merkittävin syy poikkeamien käyttöön on runsaasta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen.

Pirkanmaan vesistökuormitus koostuu paikallisen pistekuormituksen ohella pääosin erityyppisestä hajakuormituksesta, lähinnä peltoviljelyn ja luonnonhuuhtouman aiheuttamasta kuormituksesta. Kuormitusvaikutukset näkyvät kuitenkin pintavesissä eri lailla riippuen toimintojen alueellisesta sijoittumisesta ja luontaisista olosuhteista, kuten maaperän laadusta sekä järvien syvyyssuhteista, tilavuudesta ja laimenemisoloista. Alueellisesti rehevöityneimmät vedet ovat Pyhäjärven ja Vanajaveden sekä Ikaalisten reitin ja Jämijärven alueilla. Pirkanmaan järvien rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne on fosfori.

Vesienhoidon 3. suunnittelukauden yhteydessä on tehty pintavesien kemiallisen tavoitetilan arviointi kaikille tarkastelluille vesimuodostumille uusimpien luokittelutulosten ja vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden pohjalta. Kaikille pintavesimuodostumille, joiden kemiallinen tila on hyvää huonompi, on arvioitu tavoitetilan saavuttamisen aikataulu ja arvioitu poikkeaman syyt.

 Pintavesien kemialliseen tilaan vaikuttaa erityisesti bromattujen difenyylieettereiden ympäristönlaatunormin asettaminen vesifaasista ahveneen. Kriteeri on huomattavasti tiukempi kuin veteen asetettu ympäristönlaatunormi, johon aiemmat arviot perustuivat. Tähän aineryhmään kuuluvien yhdisteiden käyttö on kielletty, mutta niitä on kaikkialla ympäristössä. Aineet hajoavat hitaasti luonnossa eikä keinoja tai toimenpiteitä yhdisteen poistamiseksi vesistöistä ole. Bromattujen palonestoaineiden (PBDE) osalta kaikkien pintavesimuodostumien kemiallinen tila on huono ja kemiallisen tilan aikataulupoikkeama on siten asetettu kaikille pintavesimuodostumille vuoteen 2027.

Elohopean osalta aikataulupoikkeama on Pirkanmaalla asetettu vuoden 2027 jälkeen kaikille niille vesimuodostumille, joiden kemiallinen tila on hyvää huonompi (272 järvi- ja 10 jokimuodostumaa). Yli 90 % ilmaperäisestä Suomen elohopealaskeumasta tulee kaukokulkeutumana rajojen ulkopuolelta. Vaikka laskeuma Suomessa on pienentynyt EU:n alueen päästövähennysten johdosta, ei tämä näy kalojen elohopeapitoisuudessa pitkään aikaan, sillä maaperään on varastoitunut valtaosa sinne tulleesta elohopeasta. Elohopealaskeuman hallinta vaatii kansainvälisiä toimia ja edellyttää aikataulusta poikkeamista useilla vesimuodostumilla, joten muutos on hidas.  Toimenpideohjelmassa on esitetty toimenpiteitä, joilla voidaan jossain määrin vaikuttaa maaperässä olevan elohopean metyloitumiseen ja siten välillisesti huuhtoutuvan metyylielohopean määrään. Muutokset ovat kuitenkin hitaita ja elohopeaa on maaperässä luontaisesti. Ainekohtaisen tavoitteen saavuttamista myöhennetään vuoteen 2027 luonnonolosuhteiden takia.

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelussa tavoitteena on löytää mahdollisimman kustannustehokas toimenpidekokonaisuus, jolla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Toimenpiteiden valintaan vaikuttavat niiden tehokkuuden lisäksi kustannukset sekä yhteiskunnalliset ja luonnonolosuhteisiin liittyvät rajoitteet. Toimenpideohjelmassa on pintavesien osalta keskitytty pääasiassa ravinnekuormituksen vähentämiseen, koska ulkoinen ravinnekuormitus on suurimmilta osin syynä alueen pintavesien hyvää huonompaan tilaan. Turve- ja metsävaltaisilla alueilla tarvitaan toimia myös kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Lisäksi tulee toteuttaa monipuolisesti kunnostustoimenpiteitä niin sisäiseen kuormitukseen kuin hydro-morfologisiin muutoksiin (virtavedet) liittyen ja vähentää niistä aiheutuvia haittoja ja parantaa mm. vesieliöstön lisääntymis- ja liikkumismahdollisuuksia. Taulukossa 15.1 on esitetty sektoreittain yhteenveto Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma-alueelle esitetyistä pintavesiin kohdistuvista vesienhoitotoimenpiteistä sekä kustannuksista. Kustannukset ovat hyvin karkeita arvioita ja erityisesti kunnostustoimenpiteiden osalta tarkkoja kustannuksia on ollut mahdotonta arvioida kovin tarkasti etukäteen.

Taulukko 15.1. Pirkanmaan toimenpideohjelma-alueelle esitetyt sektorikohtaiset toimenpiteet ja arvioidut vuosittaiset kustannukset (€).

Vesienhoidon 1 ja 2 kaudella käytössä olleeseen toimenpiteiden kustannusten arviointitapaan ei ole kohdistunut muutospaineita. Tämän vuoksi vesienhoidon kustannukset esitetään samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tämä tarkoittaa, että vesienhoidon toimenpiteiden kustannuksista esitetään suunnittelukaudella tarvittavat investoinnit, suunnittelukauden viimeisen vuoden tai kokokauden käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä ns. pääomitettu vuosikustannus, jolla tarkoitetaan investointien toimenpiteiden pitoajalle 3,5 %:n korolla laskettua annuiteettia lisättynä toimenpiteidenvuotuisilla käyttö- ja ylläpitokustannuksilla. 1 ja 2 suunnittelukaudella investointikustannusten pääomituksessa käytettiin 5 % korkokantaa. Nyt 3. suunnittelukaudelle korkokantaa tarkistettiin, koska korkotaso on pitkään ollut alhainen, mikä heijastuu myös julkishankintoihin. Valittu 3,5 % korkokanta on yleisesti käytössä valtionhallinnossa ja EU:ssa. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelua valmistelleet valtakunnalliset sektoritiimit ovat tarkistaneet toimenpidekohtaiset yksikkökustannukset ja toimenpiteiden pitoajat (toimenpiteen kuoletusajat) sekä arvioineet 3. kauden uusille toimenpiteille vastaavat yksikkökustannukset. Päivitetyt yksikkökustannukset löytyvät sektorikohtaisista oppaista linkistä www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas.

Toimenpiteiden toimeenpanovastuu ja rahoitus

Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon ja toteutuksen seurannan ohjaus tapahtuu yleisellä tasolla ministeriöistä. Valtio edistää toimien toteuttamista talousarviomäärärahojen ja valtiontalouden kehysten puitteissa sekä muilla käytettävissä olevilla keinoilla. Eri hallinnonalat edistävät vesienhoitotoimenpiteiden toteutusta omien talousarvioidensa ja kehystensä puitteissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, aluehallintovirastot, metsähallitus, Suomen metsäkeskus, maakunnan liitot ja kunnat toimivat toimivaltansa puitteissa vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toimenpiteiden toteutus on riippuvainen monien eri tahojen kuten esim. toiminnanharjoittajien, yritysten, asukkaiden, järjestöjen, valtion sektoriviranomaisten, aluehallintovirastojen, kuntien, maakuntien liittojen, tutkimuslaitosten ja yhdistysten toimista. Ensisijainen vastuu toimien toteuttamisesta on niillä yksityisillä toimijoilla (mm. toiminnanharjoittajat, kansalaiset, järjestöt), jotka vaikuttavat toimillaan vesien tilaan.

Monet vesiensuojelua edistävät toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen ja eri tahojen yhteistyöhön ja valmiuteen kehittää ja osallistua niiden rahoitukseen ja toimeenpanoon. Myös monet ohjauskeinot perustuvat vapaaehtoisuuteen. Toimenpideohjelman luvussa 10 on kuvattu toteutuksen vastuutahoja sektorikohtaisten toimenpiteiden yhteydessä. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen ei etene riittävällä tavalla ilman uutta rahoitusta. Pitkäjänteinen voimavarojen riittävyyden turvaaminen on tärkeää sekä julkisen sektorin että toiminnanharjoittajien toiminnan varmistamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Uusien yhteistyömuotojen ja rahoituskanavien kehittämiseen tuleekin panostaa jatkossa entistä enemmän ja rahoitusta hakea eri lähteistä, niin kansallisista kuin esim. EU:n eri rahoituskanavista. Rahoitusjärjestelmiä ja niiden kehittämistä on tarkemmin käsitelty Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa.

Vaikutukset

3 vesienhoitokauden (2022–2027) päättyessä vesienhoidon ympäristötavoitteet tulee olla saavutettuina. Toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet on suunniteltu tästä lähtökohdasta. Tavoitteen saavuttamista voidaan siirtää vuoden 2027 jälkeen toteutuvaksi, jos on ilmeistä, että toimenpiteiden vaikutukset ilmenevät vesiympäristössä niin hitaasti, että tavoitteen saavuttaminen ei ole annetussa aikataulussa realistista. Toimenpiteiden vaikutusten arviointimenettelyssä on tämän takia vain kaksi vaihtoehtoa. Vesienhoitosuunnitelman toteuttamisen (H1) vaikutuksia on verrattu tilanteeseen, jossa vesiensuojelua jatketaan nykyisillä toimenpiteillä (H0). Toteuttamisen vaikutuksia on katsottu pitkällä aikavälillä, eli huomioon otetaan myös luonnonolosuhteista johtuva tavoitteiden saavuttamisen hitaus. Toimenpiteiden vaikutusten arviointi on tehty vesienhoitosuunnitelman tasolla ja tarkempi vaikutusten arviointi ja vertailu on esitetty Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen ympäristöselostuksessa luvussa 11. Ympäristöselostuksessa käydään läpi myös muut vesienhoidon toimenpiteiden ympäristövaikutukset.