9.3 Kuormituksen vähentämistarve ja saavutettavuus

Kuormituksen vähentämistarvetta arvioidessa on käytetty kokonaisfosforia, koska se on sisämaan järvissä pääsääntöisesti ns. levien kasvuun vaikuttava minimiravinne. Vesien- ja merenhoidon suunnittelun tarpeisiin Suomen ympäristökeskuksessa arvioitiin VEMALA mallilla alueellista tarvetta vähentää ihmisperäistä ravinnekuormitusta. Arvioinnin lähtötietoina olivat vesimuodostumien havaitut fosforipitoisuudet nykytilassa, tavoitepitoisuudet hyvän tilan saavuttamiseksi ja VEMALA mallista saatavat fosforikuormitukset luonnonhuuhtoumana ja ihmistoimintojen eri sektoreilta. Arvioinnissa käytettiin optimointimenetelmää, jolla vesimuodostuman kuormitusvähennystarve jaettiin myös yläpuolisten vesimuodostumien valuma-alueille. Päämääränä oli saada jaettua kuormitusvähennys tasaisesti, huomioiden samanaikaisesti eri vesimuodostumien vähennystarpeet ja kuormituksen pidättyminen vesistössä.

Vesimuodostumat sijaitsevat vesistöalueilla hierarkisesti niin, että ylempien vesimuodostumien valuma-alueilla tehdyt toimenpiteet vaikuttavat myös vesien kulkusuunnassa alempiin vesimuodostumiin. Vesimuodostumalle vaadittavaa kuormitusvähennystä ei välttämättä pystytä toteuttamaan pelkästään vesimuodostuman lähivaluma-alueella, vaan sitä joudutaan jakamaan myös ylempien vesimuodostumien valuma-alueille. Kuormitusvähennyksen sijoittelussa olisi lisäksi huomioitava toimenpiteiden hinta ja kuormituksen pidättyminen vesistöön ennen saapumista tarkasteltavaan vesimuodostumaan. Tässä laskennassa kuormitusvähennystarve jaetaan valuma-alueelle minimoimalla kuormitusvähennyksen kustannusta. Toimenpiteiden todellisista kustannuksista ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa vielä tietoja ja siksi tässä oletetaan, että kuormitusvähennyksen kustannus on sama kaikilla alueilla ja ihmistoimintojen eri sektoreilla. Tämän vuoksi optimoitujen ihmistoimintojen kuormien vähennystarve saattaa kohdistua myös vesimuodostumille, joiden tila ei ole hyvää huonompi (Liite 2). Taulukossa 9.8 on esitetty arvio kuormitusvähennystarpeen jakautumisesta eri ihmistoimintojen sektoreille SYKEn VEMALA-laskelmien mukaan. Tässä jaossa on huomioitu ainoastaan eri sektoreiden aiheuttaman kuormituksen sijoittuminen valuma-alueelle, ei eri sektoreilla toteutettavien toimenpiteiden kustannustehokkuutta tai sitä onko kuormitusvähennys edes mahdollista saavuttaa ko. sektorilla. Taulukossa 9.9 on VEMALA-mallilla tehty arvio eräillä maatalouden toimenpiteillä saavutettavissa olevasta kuormitusvähennyksestä peltoviljelyssä, kun maatalous jatkuu nykyisenkaltaisena, eli peltokasvien viljelypinta-alat ja eläinmäärät pysyvät nykyisenlaisena. Nämä toimenpiteet sisältävät: talviaikainen kasvipeitteisyys, tarkennettu lannoitus, lannan käyttö vain ravinnetarpeen mukaan, lietteen sijoitus, suojakaistat ja kerääjäkasvit. Skenaariossa näitä toimenpiteitä käytetään kaikkialla, missä niillä voidaan vähentää kuormitusta (Liite 1). 

Taulukko 9.8. Pirkanmaan TPO-osa-alueiden ihmistoiminnan ja sektorikohtaiset fosforikuormituksen vähennystarpeet (SYKE 2020).

Taulukko 9.9. Maatalouden eräillä toimenpiteillä saavutettavissa olevat peltoviljelyn fosforikuorman vähennysprosentit Pirkanmaan TPO-osa-alueilla. Toimenpiteet ovat: talviaikainen kasvipeitteisyys, tarkennettu lannoitus, lannan käyttö vain ravintotarpeen mukaan, lietteen sijoitus, suojakaistat, kerääjäkasvit (SYKE 2020).