14.6 Pilaantuneet maa-alueet

Riski maaperän pilaantumiseen liittyy usein tiettyihin toimintoihin kuten polttoaineen jakeluun ja varastointiin, sahoihin ja kyllästämöihin, kaatopaikkoihin, ampumaratoihin, kauppapuutarhoihin, romuttamoihin sekä kemiallisiin pesuloihin. Pohjavesialueilla sijaitsevat pilaantuneet maa-alueet ovat ongelmallisia, sillä riski haitta-aineiden kulkeutumisesta pohjaveteen on suuri. Monia terveydelle haitallisia yhdisteitä voi liueta maaperästä pohjaveteen jopa vuosikymmenien ajan. Pilaantuneet maa-alueet voivat sisältää esimerkiksi öljyjä, raskasmetalleja, arseenia, polyaromaattisia hiilivetyjä, polykloorattuja bifenyylejä (PCB), kloorifenoleita, dioksiineja ja furaaneja sekä torjunta-aineita, kuten atratsiinia, heksatsinonia, bromasiilia ja bentatsonia.

Tiedot tutkituista, mahdollisesti pilaantuneista ja kunnostetuista maa-alueista on koottu maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI), jossa alueet luokitellaan käytettävissä olevien tietojen ja tehtyjen toimien perusteella neljään luokkaan. Toimivat kohteet -luokkaan kuuluvat alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita. Maaperän tila on näillä alueilla tarvittaessa selvitettävä toiminnan loppuessa tai muuttuessa. Alueilla, joilla on viranomaisten saamien tietojen perusteella harjoitettu toimintaa, jossa käsitellään haitallisia aineita, joita on voinut joutua myös maaperään, kuuluvat selvitystarve -luokkaan. Näillä kohteilla toiminta on jo loppunut. Arvioitavilla tai puhdistettavilla alueilla maaperään päässyt jäte tai aine on todetusti huonontanut maaperän laatua. Alueen puhdistustarve on arvioitava ja tarvittaessa alue on puhdistettava. Mikäli maaperä on tutkimusten perusteella todettu pilaantumattomaksi tai alueen maaperä on puhdistettu viranomaisten asettamien tavoitteiden mukaisesti, sen todetaan kuuluvan luokkaan ei puhdistustarvetta.

Maaperän tilan tietojärjestelmässä (MATTI) Pirkanmaalla sijaitsee kaikkiaan 2217 kohdetta, joista 363 sijoittuu pohjavesialueille. Pohjavesialueilla sijaitsevia Arvioitava tai puhdistettava -kohteita on 22, selvitystarve -kohteita 94 ja toiminnassa olevia kohteita on 98. Tavallisimpia kohteita polttoaineen jakelu ja liikennetoiminta, jätteenkäsittely, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus, ampumaradat, metalliteollisuus, sahat ja kyllästämöt sekä taimi- ja kauppapuutarhat.  Arvioitavilla tai puhdistettavilla maa-alueilla on havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja puhdistustarve on arvioitava tai se on jo todettu. Selvitystä tarvitsevilla alueilla maaperän pilaantuneisuutta ei ole todennettu ja se on selvitettävä esim. maankäytön tai omistussuhteiden muuttuessa.

Vanhoilta kaatopaikoilta voi kulkeutua kaatopaikkajätteen ja sen alapuolisen maaperän läpi imeytyneitä suotovesiä, joissa eri haitta-aineiden pitoisuudet voivat olla tavallisia jätevesiä korkeampia. Suoto- ja hulevedet voivat kohottaa esimerkiksi pohjaveden sähkönjohtokykyä, orgaanisen hiilen kokonaispitoisuutta sekä typpi- ja kloridipitoisuutta.

Toimenpiteiden toteutuminen vuoteen 2018

Toisella kaudella pilaantuneiden maa-alueiden kunnostussuunnittelua ja kunnostusta esitettiin Häpesuon kaatopaikalle Maatialanharjulla, Kollolanharjun vanhalle kaatopaikalle Pälkäneelle, Puttosharjulle Virroille, jossa on kunnostettavia kohteita pienteollisuusalueella sekä Ylöjärvenharjulle, jossa jatkuu liuotin- ja öljypäästön kunnostustyöt. 

Pilaantuneisuusselvitystä esitettiin pääsääntöisesti kaikille maaperän tilan tietojärjestelmän (Matti) selvitys-tarvekohteille, jotka sijaitsivat riskipohjavesialueilla tai selvityskohteilla. Toimenpidettä oli kohdennettu kaikkiaan 15 pohjavesialueelle.

Maatilanharjun Häpeänsuon kaatopaikka on kunnostettu, Puttosharjulla toimenpiteet ovat vielä osittain kesken, Ylöjärvenharjulla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostus jatkuu, Kollolanharjun vanhalle kaatopaikalle on laadittu kunnostussuunnitelma, mutta aluetta ei ole kunnostettu. Pilaantuneisuusselvityksistä muutama on toteutunut ja joitakin selvityksiä on aloitettu.

Toimenpiteet kaudelle 2022–2027

Pilaantuneiden maa-alueiden toimenpiteet säilyvät jatkossakin melko samanlaisina (taulukko 14.12). Toimenpiteen ”Pilaantuneisuusselvitys pilaantuneilla maa-alueilla” osalta ei esitetä muutoksia ja toimenpide kohdistetaan sellaisiin pilaantuneen maa-alueen kohteisiin, joiden status Maaperän tilan tietojärjestelmässä (MATTI) on ”Selvitystarve tai Toimiva kohde”. Pilaantuneen maa-aluekohteen kunnostamisesta käytetään jatkossa termiä puhdistaminen ja korostetaan, että tarvittaessa puhdistetaan myös pohjavesi.

Pilaantuneen maa-aluekohteen/pohjaveden riskinarviointi, puhdistussuunnittelu ja puhdistaminen kohdistetaan toimenpiteenä kohteisiin, joiden status MATTI-järjestelmässä on ”Arvioitava tai puhdistettava”. Toimenpiteet koskevat myös tällä hetkellä MATTI-järjestelmään sisältymättömiä kohteita. Järjestelmään tulee uusia kohteita ympäristötiedon lisääntyessä. Turkistuotantoalueiden pilaantuneiden maiden puhdistaminen sisältyy maatalouden ja turkistuotantosektorin toimenpiteisiin. Uutena toimenpiteenä esitetään historiaselvitystä alueella sijainneista pilaavista toimista pilaantumislähteiden selvittämiseksi sellaisissa tapauksissa, joissa pilaantumisen alkuperä on tuntematon.

Maaperän tilan tietojärjestelmässä hallitaan mahdollisesti pilaantuneita, pilaantuneiksi todettuja sekä puhdistettuja kohteita, järjestelmässä on yli 27 000 kohdetta. Valtion toteuttamaa pilaantuneiden maa-alueiden tutkimusohjelmaa (Maaperä kuntoon -ohjelma) varten tietojärjestelmän kohteet priorisoidaan Tutkimusohjelman priorisointipisteytysmallilla (TUOPPI). Priorisoinnissa käytetään tietojärjestelmään tallennettuja perustietoja kohteesta; toiminnan toimialaa ja sijaintia herkillä alueilla. Pisteytysmallissa on neljä osaa; toimiala, pohjavesi, pintavesi sekä maankäyttö. Malli painottaa tärkeillä pohjavesialueilla olevia kohteita, lisäksi pisteytys lasketaan eri osien tehollisarvona, jolloin jo kahdesta osasta tulleet isot pisteet nostaa kohteen yhteispisteet korkealle. Tutkimusohjelmaan pääsyn valintakriteerinä on myös, että puhdistamisen vastuutahoa ei ole tiedossa tai vastuut ovat kohtuuttomia nykyiselle kiinteistön haltijalle. Jos alueella on havaittu päästöjä, se nostaa kohteen tutkimusten kiireellisyyttä. Valtion kunnostusohjelman kohteiden valintaa ja kunnostusjärjestystä varten on kehitetty oma kunnostuspisteytys pilaantuneille maille -malli (KUPPI), mallin toinen kehitysversio on testausvaiheessa. Mallissa huomioidaan alueelta löytyneiden haitta-aineiden pitoisuustaso ja ominaisuudet sekä arvioidaan, onko kulkeutumisriskejä, terveydellisiä riskejä ja ekologisia riskejä. Tuloksena saadaan priorisointipisteet, joita voidaan verrata muihin kohteisiin.

Taulukko 14.12. Pilaantuneiden maa-alueiden toimenpiteet.

Kolmannelle kaudelle toimenpiteitä pilaantuneen maaperän pilaantuneisuusselvitys (selvitystarve) ja pilaantuneen maa-aluekohteen/pohjaveden riskinarviointi, puhdistussuunnittelu ja puhdistaminen (arvioitava tai puhdistettava kohteet) esitettiin taulukossa 14.13 listatuille kohteille.

Taulukko 14.13. Kaudelle 2022–2027 esitetyt toimenpiteet, pilaantuneet maa-alueet ja kaatopaikat.

Toimenpiteitä esitettiin kaikkiaan 40 kohteelle.