-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus
- 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.4 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Toimenpideohjelman paikkatietoaineisto
-
- 14.1 Ilmastonmuutos
- 14.2 Liikenne ja tienpito
- 14.3 Maa-ainesten ottaminen
- 14.4 Maatalouden peltoviljely ja eläintilat sekä torjunta-aineet
- 14.5 Metsätalous
- 14.6 Pilaantuneet maa-alueet
- 14.7 Suojelusuunnitelmat
- 14.8 Teollisuus
- 14.9 Vedenotto
- 14.10 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 14.11 Pohjaveden ohjauskeinot 3. suunnittelukaudella
-
- Liite 1. Pirkanmaan TPO-osa-alueiden järvien ja jokien (vesimuodostumien) ihmistoimintojen fosforikuorman vähennysprosentit.
- Liite 2. Pirkanmaan toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumien ekologinen luokka, luokituksen taso, ekologisen tilan muutos ja tavoitetilan saavuttaminen.
- Liite 3. Pirkanmaan pohjavesialueet.
- Liite 4. Pohjavesien ohjauskeinojen toteutuminen ja kehittämistarve.
- Liite 5. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoonpano.
- Liite 6. Sanasto.
8.4 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
Vesilain (587/2011) mukaan vesihuoltolaitoksen vedenottaminen on aina luvanvaraista. Luvat sisältävät määräyksiä muun muassa suurimmasta sallitusta ottomäärästä ja tarkkailusta. Luvat ovat yleensä pysyviä, mutta uusien lupahakemusten yhteydessä lupaehdot voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn.
Pirkanmaan alueen selvästi suurimmat pintavedenottajat ovat Tampereen Vesi ja Valkeakosken kaupunki. Tampereen Veden vedenjakelun piirissä on noin 240 000 (2019) asukasta Tampereella ja Pirkkalassa. Otetun pintaveden määrä on noin 52 000 m3/d (2019). Se on noin kolme neljännestä Tampereen Veden toimittamasta talousvedestä. Loppu neljännes on pohjavettä. Tärkein Pirkanmaan raakavedenottovesistö toimenpideohjelma-alueella on veden laadultaan hyvälaatuinen Roine. Sen vettä käytetään talousveden valmistukseen vuosittain noin 15 miljoonaa kuutiometriä. Näsijärven merkitys vedenottovesistönä on noussut Kaupinojan vedenottamon saneerauksen etenemisen myötä. Vuonna 2019 Kaupinojalta otettiin raakavettä noin 4,2 miljoonaa kuutiometriä. (VEETI)
Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus on valmistumassa. Saneerauksen jälkeen sen suunnitellaan toimivan Tampereen Veden toisena päävesilaitoksena. Ruskon vesilaitos saneerataan rinnalla.
Valkeakosken kaupungin vesihuoltolaitos toimittaa Mallasveden Tyrynlahdesta otettua puhdistettua pintavettä Valkeakosken lisäksi Lempäälään, Kylmäkoskelle ja Vesilahteen. Valkeakosken kaupungin vesihuoltolaitoksen ottaman pintaveden määrä oli n. 4900 m3/d (2019). Tampereen Veden ja Valkeakosken kaupungin lisäksi Nokian Vesi ottaa pintavettä Vihnusjärvestä tekopohjaveden valmistukseen. Pirkanmaan muut alueet käyttävät talousvetenä pelkästään pohjavettä. (VEETI)
Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella aktiivisessa vedenhankintakäytössä on 69 pohjavesialuetta. Osalla 1-luokan pohjavesialueista sijaitsee varavedenottamo tai alueille on ollut suunnitteilla vedenhankintaa. Kokonaisuudessaan Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella on kaikkiaan 83 vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta (luokat 1 ja 1E; liite 3).
Pohjavedenottamoita on yhteensä 84 kappaletta. Vuonna 2019 niiden ottama pohjaveden määrä oli noin 47 200 m3/d. Se on noin 45 % Pirkanmaan koko vedenhankinnasta. Ottamoista 52:lla on vedenottolupa ja niiden ottama vesimäärä kattaa yli 95 % edellä esitetystä kokonaisottomäärästä. Pirkanmaan suurimmat pohjavedenottajat ovat Tampereen Vesi, Kangasalan Vesi, Nokian Vesi, Ylöjärven Vesi, Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitos ja Ikaalisten Vesi. (VEETI)
Vuodesta 2002 alkaen Tavase Oy:llä on ollut suunnitteilla ja vireillä Kangasalan-Pälkäneen harjujaksolle sijoittuva tekopohjavesihanke. Aluehallintovirasto myönsi uudessa asian käsittelyssä hankkeelle kahdella päätöksellään vesilain mukaiset luvat (Päätös 13.12.2019 Kangasalan puoleisille tuotantoalueille 1 ja 2 sekä päätös 4.6.2020 Pälkäneen puoleiselle tuotantoalueelle 3). Molempien lupapäätösten yhteydessä Tavase Oy:lle myönnettiin myös valmisteluluvat, jotka mahdollistavat muutoksenhausta huolimatta mm. imeytys- ja vedenottokaivojen rakentamisen ja imeytyskokeiden tekemisen. Päätökset eivät ole lainvoimaisia jätettyjen valitusten johdosta.