-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus
- 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.4 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Toimenpideohjelman paikkatietoaineisto
-
- 14.1 Ilmastonmuutos
- 14.2 Liikenne ja tienpito
- 14.3 Maa-ainesten ottaminen
- 14.4 Maatalouden peltoviljely ja eläintilat sekä torjunta-aineet
- 14.5 Metsätalous
- 14.6 Pilaantuneet maa-alueet
- 14.7 Suojelusuunnitelmat
- 14.8 Teollisuus
- 14.9 Vedenotto
- 14.10 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 14.11 Pohjaveden ohjauskeinot 3. suunnittelukaudella
-
- Liite 1. Pirkanmaan TPO-osa-alueiden järvien ja jokien (vesimuodostumien) ihmistoimintojen fosforikuorman vähennysprosentit.
- Liite 2. Pirkanmaan toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumien ekologinen luokka, luokituksen taso, ekologisen tilan muutos ja tavoitetilan saavuttaminen.
- Liite 3. Pirkanmaan pohjavesialueet.
- Liite 4. Pohjavesien ohjauskeinojen toteutuminen ja kehittämistarve.
- Liite 5. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoonpano.
- Liite 6. Sanasto.
10.1 Toimenpidetyypit ja ohjauskeinot 3. suunnittelukaudella
Vesienhoidon tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteet, joilla ympäristötavoitteet on mahdollista saavuttaa. Toimenpiteillä käsitetään sekä suoraan vesistöön, valuma-alueelle tai pohjavesialueelle kohdistuvia toimenpiteitä, että toimenpiteitä, joilla vaikutetaan joko kuormitukseen tai muihin ihmistoiminnasta aiheutuviin paineisiin, jotka heikentävät vesien tilaa. Lisäksi toimenpiteisiin luetaan ohjaavat keinot, kuten lait ja strategiat, rahoituksen ohjaus, tiedon lisääminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen määrittelyssä on niiden vaikuttavuuden lisäksi huomioitu meren hyvän tilan ja luontodirektiivin tavoitteet; ilmastonmuutos, tulvat ja kuivuus; vesiympäristölle haitallisten aineiden aiheuttamien haittojen vähentäminen; vesistövaikutukset, muut ympäristövaikutukset sekä sosiaaliset vaikutukset.
Toimenpiteitä suunniteltaessa on käyty läpi toisella vesienhoitokaudella saatu palaute sekä toimintaympäristössä tapahtuneet ja ennakoitavat muutokset. Seuraavissa, sektorikohtaisissa alaluvuissa, on esitelty lyhyesti kolmannen hoitokauden vesienhoitotoimenpiteet ja taustoja niiden valinnalle. Lisätietoa, mm. toimenpiteiden tarkemmat kuvaukset, ohjauskeinot sekä arviot toimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikutuksista löytyy toimenpiteiden suunnittelua varten laadituista oppaista.
- Pohjavedet ja pilaantuneet maa-alueet. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027. (pdf)(1,5 MB)
- Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027. (pdf)(1,1 MB)
- Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027. (pdf)(2,3 MB)
- Metsätalous. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027. (pdf)(619 kB)
- Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027. (pdf)(662 kB)
- Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027. (pdf)(288 kB)
- Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027. (pdf)(300 kB)
- Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen vesienhoitotyössä. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027. (pdf)(7,7 MB)
- Vesienhoidon toimenpiteiden kustannusten arviointi 2022–2027. (pdf)(180 kB)
Toimenpiteet jaotellaan perustoimenpiteisiin, muihin perustoimenpiteisiin ja täydentäviin toimenpiteisiin. Perustoimenpiteet perustuvat valtioneuvoston asetukseen vesienhoidon järjestämisestä (30.11.2006/1040, päivitetty lainsäädännössä asetuksen antamisen jälkeen tapahtuneilla muutoksilla). Uudet vesipuitedirektiivin voimaantulon jälkeen vahvistetut direktiivit ja niiden kansallinen toimeenpano on otettu huomioon perustoimenpiteissä. Muihin perustoimenpiteisiin kuuluvat kaikki Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin. Jaottelussa on otettu huomioon vuoden 2000 jälkeen tapahtuneet muutokset Suomen lainsäädännössä. Perustoimenpiteiden lisäksi tehtävät toimenpiteet luokitellaan täydentäviksi toimenpiteiksi. Toimenpiteiden toteutusta edistetään ohjauskeinoilla.
