14.4 Maatalouden peltoviljely ja eläintilat sekä torjunta-aineet

Kaikkien Pirkanmaan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden pinta-alasta keskimäärin runsas 10 prosenttia on viljelyksessä olevaa peltoa. Merkittävämmin peltoalueita sijaitsee lähinnä Pirkanmaan länsi- ja lounaisosien pohjavesialueilla, missä harjumuodostumat ovat tavallisesti matalahkoja ja niillä on laajahkoja savipeitteisiä reunuksia. Muutamilla pienillä pohjavesialueilla peltoalan osuus pohjavesialueesta voi olla kohtalaisen suuri. 

Varsinaisia eläinsuojia sijaitsee Pirkanmaalla pohjavesialueilla vain reilu kymmenen kappaletta. Tämän lisäksi on useita hevostalleja ja ulkotarhoja. Eläintiloista noin puolella on ympäristölupa. Osalle on sen sijaan tehty lupatarpeen harkinta ja yleensä on katsottu, että luvan tarvetta ei ole ollut.  Niille tiloille, millä ei ole ympäristölupaa tulisi tehdä luvan tarpeen harkinta, ja arvioida tilanne erityisesti pohjaveden suojelun kannalta.

Pirkanmaalla lähes kaikki viljelijät kuuluvat maatalouden ympäristötukijärjestelmän piiriin. Tukiehtojen myötä tilojen tietoisuus pohjavesialueista on lisääntynyt.  Pohjavesiin liittyvät rajoitukset ovat tulleet myös maatalouden tukivalvonnan piiriin. Pohjavesiseurantaa voi liittyä eläinsuojan ympäristölupaan. 

Torjunta-aineiden käyttö liittyy myös muuhun kuin maatalouteen ja taimitarhoihin. Torjunta-aineita on käytetty mm. liikenne- ja rata-alueilla sekä piha-alueilla. Useat havaitut pitoisuudet ovat tänä päivänä torjunta-aineiden hajoamistuotteita, joten vuosikymmeniä sitten tapahtuneen käytön alkuperän selvittäminen tarkasti on lähes mahdotonta. Hajoamistuotteet ovat pääosin peräisin torjunta-aineista, joita ei enää nykyisin saa pohjavesialueilla käyttää.

Maatalouden sektoriin kuuluu myös turkistuotanto. Pirkanmaan pohjavesialueilla ei sijaitse turkistarhoja, joten asiaa ei käsitellä tarkemmin.

Toimenpiteiden toteutuminen vuoteen 2018

Toisella kaudella on esitetty Ylöjärvellä Teivon Raviradalle ja Valkeakoskella Sääksmäen pohjavesialueen toimijoille perustoimenpiteiksi ympäristölupien ja nitraattiasetuksen mukaisia toimenpiteitä. Valkeakoskella Sääksmäen pohjavesialueella on todettu kohonneita torjunta-ainepitoisuuksia pohjavedessä ja pohjavesialueelle on esitetty tarkkailun laajentamista täydentävänä toimenpiteenä.

Toimenpiteet eivät ole toteutuneet.

Toimenpiteet kaudelle 2022–2027

Maatalouteen liittyvänä perustoimenpiteenä on pohjavesipuolella ollut käytössä ”Nitraattiasetuksen mukaiset toimenpiteet”. Maatalouden, turkistuotannon ja happamuuden torjunnan toimialakohtaisessa oppaassa on eritelty neljä eri perustoimenpidettä, joita ovat:

• Nitraattiasetuksen mukaiset toimenpiteet,
• Eläinsuojien ympäristölupien mukaiset toimenpiteet,
• Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet ja
• CAP:n ehdollisuuden vaatimukset.

Nämä neljä perustoimenpidettä ovat yhteisiä pinta- ja pohjavesille ja ne käsitellään yllä mainitussa oppaassa.

EU:n nitraattidirektiiviin vaatimukset on pantu toimeen asetuksella eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNA 1250/2014). Asetusta sovelletaan maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen ja se sisältää mm. vaatimuksia lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoinnille, varastojen koolle, sijoittamiselle ja rakenteille. Asetus sisältää myös vaatimukset lannan, muiden orgaanisten lannoitteiden sekä kivennäislannoitteiden käytölle ja lannoitteissa olevien typpilannoitteiden käyttömäärille.

Kotieläintalouteen liittyvät määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin (527/2014) ja -asetukseen (713/204). Eläinsuojan luvan tai ilmoituksen käsittelevä viranomainen määräytyy eläinsuojan koon perusteella, mistä on säädetty ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvussa. Myös luvan- tai ilmoituksenvaraista pienemmällä eläinsuojalla on oltava ympäristölupa, jos toiminnasta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista (YSL 27 §). Ympäristölupapäätöksessä tai ilmoitusmenettelyn mukaisessa päätöksessä annetaan määräyksiä toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Edellytyksenä on, että toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaamiskieltojen (YSL 16–17 §) tarkoitettuja seurauksia.

Kasvinsuojelulain (1563/2011) perusteella on laadittu kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ohjelma, jonka toimilla vähennetään kasvinsuojeluaineiden terveys- ja ympäristöriskejä sekä vähennetään riippuvuutta kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Käytettävien aineiden on oltava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on rajoitettua vesistöjen ja talousvesikäytössä olevien kaivojen läheisyydessä sekä pohjavesialueilla. Kasvinsuojeluaineiden käytössä erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää ympäristöstään vettä keräävien synkliinisten pohjavesialueiden reuna-alueilla, koska on mahdollista, että näiltä alueilta kulkeutuu kasvinsuojeluaineita pohjaveteen, vaikka käyttö tapahtuisikin varsinaisen pohjavesialueen ulkopuolella.

Komission CAP-ehdotuksen mukaisesti ehdollisuuden vaatimukset sisältäisivät nykyisiä täydentävien ehtojen (2014–2020) vaatimuksia sekä viherryttämisen vaatimuksia. Ehdollisuuden vaatimusten EU-valmistelu on kesken, joten tältä osin sisältöä täsmennetään valmistelun edetessä. Uusina lakisääteisinä vaatimuksina mukaan tulisivat vesipuite- ja torjunta-ainedirektiivien tietyt kohdat.

”Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet” tarkoittavat peltoviljelyn pohjavesille aiheuttaman kuormituksen vähentämistä pohjavesialueilla. Käytännössä toimenpiteinä ovat maatalouden, turkistuotannon ja happamuuden torjunnan toimialakohtaisessa oppaassa esitetyt toimenpiteet, joista pohjavesialueille soveltuvat mm.:

• Maatalouden suojavyöhykkeet,
• Maatalouden monimuotoisuus- ja luonnonhoitopellot,
• Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto,
• Peltojen talviaikainen eroosion torjunta,
• Maatalouden tilakohtainen neuvonta ja
• Turvepeltojen nurmet.

Toimenpiteiden toteutumisen seuranta tapahtuu kokonaisuudessaan yllä mainittujen maatalouden yksittäisten toimenpiteiden kautta. Pohjavesialueilla tarvittavat toimenpiteet kuitenkin suunnitellaan ja tallennetaan järjestelmään käyttäen toimenpidettä ”Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet” (taulukot 14.8 ja 14.9).

Taulukko 14.8. Maatalouden toimenpiteet.

Turkistuotannon toimenpiteitä ei ole esitetty tässä, koska Pirkanmaan pohjavesialueilla ei sijaitse turkistarhoja. Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteitä on esitetty yhdeksälle pohjavesialueelle.

Taulukko 14.9. Kaudelle 2022–2027 esitetyt toimenpiteet, peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet.

Eläinsuojien ympäristölupien ja ilmoituspäätösten mukaisia toimenpiteitä on esitetty yhdelle pohjavesialueelle: Koppalaisenmaa, Sastamala.