14.10 Yhdyskunnat ja haja-asutus

Jätevesien pääsy pohjaveteen on yleisin asutuksen aiheuttama pohjaveden likaantumisriski. Pohjaveden laatua voivat heikentää kiinteistöjen jätevesikaivot ja -imeytys sekä yhdyskuntien jätevesien käsittelylaitokset. Riskin aiheuttavat myös huonokuntoiset viemäriverkostot tai viemäröinnin puuttuminen kokonaan. Jätevesien lisäksi ongelmia voivat aiheuttaa asuinkiinteistöjen vanhat maanalaiset lämmitysöljysäiliöt, maalämpöjärjestelmät, kaatopaikat, vapaa-ajan alueet, hautausmaat sekä pohjaveden muodostumisalueen pieneneminen rakentamisen, päällystämisen ja hulevesien poisjohtamisen seurauksena.

Pirkanmaalla asutus on kehittynyt historiallisten kulkureittien varteen ja nykyinen asutuksen keskittyminen kuvastaa edelleen näitä harjujaksoille sijoittuneita reittejä. Useimmat suurista asutuskeskittymistä ovat sijoittuneet merkittävien pohjavesialueiden tuntumaan sekä pohjavesialueille. Taajama-asutusta on runsaasti etenkin Tampereen, Kangasalan ja Ylöjärven pohjavesialueilla. Taajama-alueiden ongelmia pohjaveden kannalta Pirkanmaalla ovat mm. pohjaveden muodostumisalueiden päällystäminen ja syntyvien hulevesien hallinta sekä etenkin maanalaisten öljysäiliöiden aiheuttama riski. Öljysäiliöiden määriä pohjavesialueilla on selvitetty pohjavesialueiden suojelusuunnitelmissa. Haja-asutusta on sijoittunut merkittävästi samalle Pälkäne – Hämeenkyrö –harjujaksolle, mutta myös Orivesi – Ruovesi – Virrat –harjujaksolle. Keskeisin haja-asutuksen aiheuttama riski pohjavedelle Pirkanmaalla on kiinteistökohtainen jätevesien käsittely.

Pohjavettä vaarantavia vapaa-ajan alueita voivat olla esimerkiksi moottoriurheilu- ja ampumaradat sekä golf- ja urheilukentät, mikäli niiden toimintaan liittyy esimerkiksi polttonesteiden, torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä ja varastointia. Pirkanmaan pohjavesialueilla sijaitsee yhteensä 14 hautausmaata, joista 8 kpl sijaitsee vedenhankintakäytössä olevilla I luokan pohjavesialueilla (POVET). Maan kaivamisen ja hautausmaan hoidon seurauksena alueen valumavesien pH laskee ja sähkönjohtavuus sekä kemiallinen hapenkulutus kasvavat. Lannoitteiden käyttö hautausmailla voi aiheuttaa myös nitraattipitoisuuksien nousua.

Ensimmäiseen suunnittelukauteen verrattuna asutus on jonkin verran lisääntynyt pohjavesialueilla ja myös muu taajamarakentaminen keskittyy muutamille pohjavesialueille. Mikäli taajarakentamisen yhteydessä on tarve päällystää laajoja piha- ja liikennealueita ja johtaa vedet hulevesiviemäriin, voi se pienentää muodostuvan pohjaveden määrää.

Toimenpiteiden toteutuminen vuoteen 2018

Toisella vesienhoitokaudella yhdyskuntien ja asutuksen toimenpiteeksi on esitetty viemärirakenteiden kunnontarkastus yhdeksälle pohjavesialueelle (Kangasalan Kirkkoharju-Keisarinharju, Ruoveden Kirkkokangas, Tampereen Aakkulanharju, Epilänharju-Villillä A ja B, Valkeakosken Sääksmäki, Virtain Puttosharju ja Ylöjärven Ylöjärvenharju). Toimenpide on vuoteen 2018 mennessä toteutunut viidellä pohjavesialueella.

Toimenpiteet kaudelle 2022–2027

Haja-asutukseen tai yhdyskuntiin liittyvät toimenpiteet huomioidaan yleisellä tasolla yhdyskuntien, haja-asutuksen ja teollisuuden -toimialakohtaisessa oppaassa. Sekä pinta- että pohjavesille soveltuva toimenpide on ”Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen” (taulukko 14.20). Viemärien vuotovesien vähentämisessä toteutetaan toimenpiteitä, jotka kohdistetaan saneeraustoimien yhteydessä viemäriverkoston runsaimmin vuotaviin kohtiin. Saneerausten yhteydessä suositaan pääsääntöisesti erillisviemäröintiä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ylivuotojen ehkäisyyn laitoksilla ja verkostossa sekä pohjavesialueilla. Pintavesipuolella toimenpiteet kohdistetaan laajempaan suunnittelualueeseen, pohjavesipuolella ne tulee kohdistaa pohjavesialueeseen. Tästä syystä edellä mainittu toimenpide esitetään erikseen pohjavesialueelle tallennettavaksi. Yhdyskuntiin liittyvä toimenpide ”Hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostaminen” on esitetty yhdyskuntien, haja-asutuksen ja teollisuuden -toimialakohtaisessa oppaassa. Kyseinen toimenpide on toimenpiteiden suunnittelussa mahdollista valita myös pohjavesipuolella, kun riskit liittyvät rakennetun ympäristön ja taajama-alueen hajakuormitukseen ja erityisesti hulevesiin.

Toimenpide kattaa niin laadullisen (ravinteet, hygienia, vaaralliset ja haitalliset aineet) parantamisen kuin määrällisen hallinnan eli tulvasuojelun lisäksi hulevesien roskaantumis- ja mikropollutanttipäästöjä pyritään vähentämään. Käsittelyllä tarkoitetaan mm. hulevesien pidättämistä, viivyttämistä sekä luonnonmukaisia menetelmiä (mm. imeyttäminen, kosteikot) hulevesien laadun parantamiseksi sekä hallittua johtamista vesistöön. Haja-asutukseen liittyvä toimenpide ”Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen” kuvataan tarkemmin yhdyskuntien, haja-asutuksen ja teollisuuden -toimialakohtaisessa oppaassa. Kyseinen toimenpide on toimenpiteiden suunnittelussa mahdollista valita myös pohjavesipuolella haja-asutuksen ollessa riskinä. Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostamistoimenpiteen osalta otetaan huomioon kaikki ne kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät, jotka tehostetaan vuosien 2022–2027 aikana nykylainsäädännön vaatimusten edellyttämälle tasolle.

Taulukko 14.20. Yhdyskuntien toimenpiteet.

Yhdyskuntien toimenpiteitä ei ole esitetty 3. vesienhoitokaudelle. Yhdyskuntiin ja haja-asutuksiin liittyviin riskit käsitellään tarkemmin ja pohjavesialuekohtaiset toimenpiteet suunnitellaan kuntien laatimissa pohjavesiensuojelusuunnitelmissa.