9.2 Toimenpiteiden lisätarve
Toisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
Toisen suunnittelukauden 2016–2021 toimenpiteet ovat toteutuneet vaihtelevasti (taulukot 9.2–9.6). Seuraavassa on esitetty kaikkien sektoreiden viime kauden suunnitellut ja toteutuneet toimenpiteet Pirkanmaalla. On huomioitava, että toteutuminen on kirjattu pääosin vuonna 2018, jolloin suunnittelujakso on vasta puolivälissä.
Taulukko 9.2. Maatalouteen liittyvät vesienhoidon toimenpiteet suunnittelukaudelle 2016–2021 ja niiden toteumatilanne 2018 Pirkanmaalla.
|
Toimenpide (yksikkö) |
Suunniteltu 2016–2021 |
Toteutunut 2018 Pirkanmaalla |
|
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto (ha) |
23 697 |
23 697 |
|
Lannan ja orgaanisen aineksen ympäristöystävällinen käyttö (ha) |
14 398 |
14 398 |
|
Lannan prosessointi (m3) |
493 200 |
23 700 |
|
Maatalouden kosteikot ja lasketusaltaat (kpl) |
66 |
2 |
|
Maatalouden suojavyöhykkeet (ha) |
2 416 |
5 244 |
|
Maatalouden tilakohtainen neuvonta (kpl) |
1 191 |
374 |
|
Peltojen talviaikainen eroosion torjunta (ha) |
131 024 |
108 270 |
|
Ravinteiden käytön hallinta (ha) |
161 495 |
145 675 |
Maatalouden toimenpiteiden toteutus on jäljessä suunnitellusta. Osa toimenpiteistä, kuten suojavyöhykkeitä tai talviaikaista kasvipeitteisyyttä on toteutunut paljon, mutta kohdentaminen vesienhoidon kannalta ei ole aina onnistunut. Esim. suojavyöhykkeiden sijoittuminen vesienhoidollisesti suositeltaville paikoille on toteutunut vain kolmanneksen verran Pirkanmaalla. Lannan prosessointimäärät eivät ole täysin selvillä, mutta on arvioitavissa, että ne alittavat erittäin selvästi tavoitteen. Myös maatalouskosteikkojen määrä ei noussut juuri yhtään. MYTTEHO-hankkeen (Hyvönen ym. 2020) mukaan toimenpiteet, jotka eivät ole taloudellisesti houkuttelevia, ovat tyypillisesti pienellä alalla toteutettavia ja osin monimutkaisia sekä työläitä toimenpiteitä. Näihin lukeutuu kosteikon hoitosopimus, joka on tuettavista toimenpiteistä kaikkein epähoukuttelevin. Maatalouden toimenpiteiden toteutumisessa keskeistä onkin niiden vapaaehtoisuus ja taloudellinen houkuttelevuus, joka on riippuvainen paljolti kulloisenkin CAP-tukikauden painotuksista, ehdoista ja resursseista.
Taulukko 9.3. Haja-asutuksen jätevesiin liittyvät vesienhoidon toimenpiteet suunnittelukaudelle 2016–2021 ja niiden toteumatilanne 2018 Pirkanmaalla.
|
Toimenpide (yksikkö) |
Suunniteltu 2016–2021 |
Toteutunut 2018 Pirkanmaalla |
|
Yhdyskunnat |
||
|
Haitallisten aineiden tunnistaminen, päästötarkkailu ja päästöjen vähentäminen (laitosten lukumäärä) |
9 |
6 |
|
Jätevesien hygienisointi (asukasta) |
350 249 |
6 872 |
|
Taajamien viemärilaitosten käyttö ja ylläpito, viemäröintipalvelujen ylläpito vuoden 2015 tasoisena (asukasta) |
530 889 |
530 889 |
|
Tehostettu ammoniumtypen poisto (asukasta) |
19 979 |
4 595 |
|
Tehostettu kokonaistypen poisto (asukasta) |
357 7070 |
0 |
|
Uudet ja peruskunnostettavat puhdistamot (asukasta) |
353 000 |
0 |
|
Uudet siirtoviemärit (asukasta) |
1 800 |
1 800 |
|
Viemäröintipalvelun laajuuden muutokset taajamissa suunnittelujaksolla (2015–2021) (asukasta) |
25 746 |
8 603 |
|
Haja-asutus |
||
|
Keskitetyn viemäröinnin toteuttaminen haja-asutusalueilla (asuntoa) |
1 930 |
410 |
|
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttö ja ylläpito, vakituiset asunnot (asuntoa) |
19 033 |
3 428 |
Suunnittelukauden 2016–2021 yhdyskuntien toimenpiteiden toteutuminen vaihtelee suuresti. Tavoitteiden mukaisesti on toteutunut taajamien viemärilaitoksen käyttö ja ylläpito, joka on toteutunut kokonaisuudessaan. Tämä on vesiensuojelun näkökulmasta tärkein yhdyskuntien toimenpide. Osa toimenpiteistä on jäänyt kokonaan toteutumatta. Jätevedenpuhdistamoiden uusrakentaminen ja peruskunnostaminen oli vuoteen 2018 mennessä vielä kokonaan toteutumatta. Sulkavuoren ja Nokian puhdistamot eivät vielä ole toteutuneet, vaan ne ajoittuvat vesien hoidon kaudelle 2022–2027. Tämä näkyy myös tehostetun kokonaistypenpoiston sekä jätevesien hygienisoinnin olemattomana tai pienenä toteumana vuonna 2018. Tehostetun ammoniumtypenpoiston toteuma oli vuonna 2018 noin 23 % kauden tavoitteesta, koska velvoite ei ole sisältynyt kaikkien toimenpiteiden suunnittelussa kaavailtujen puhdistamoiden ympäristölupaan. Taajamien asukasmäärät eivät myöskään ole kehittyneet arvioidulla tavalla. Viemäröintipalvelun muutokset taajamissa olivat vuonna 2018 noin kolmannes koko kauden arvioidusta.
Haja-asutuksen toimenpiteiden toteuma oli vuonna 2018 noin viidennes koko kaudelle suunnitelluista määristä. Keskitetyn viemäröinnin toteuttaminen haja-asutusalueilla on hidastunut radikaalisti valtakunnallisen viemäröintiohjelman ja valtion tuen päätyttyä. Vakituisten asuntojen kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien uusimista on hidastanut monet asiaan liittyvät lainsäädäntömuutokset.
Taulukko 9.4. Kunnostukseen, säännöstelyyn ja vesirakentamiseen liittyvät vesienhoidon toimenpiteet suunnittelukaudelle 2016–2021 ja niiden toteumatilanne 2018 Pirkanmaalla.
|
Toimenpide (yksikkö) |
Suunniteltu 2016–2021 |
Toteutunut 2018 Pirkanmaalla |
|
Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus - suunnittelu (vesimuodostumien lkm.) |
3 |
3 |
|
Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus - toteutus (vesimuodostumien lkm.) |
4 |
3 |
|
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue > 100 km2) - suunnittelu (vesimuodostumien lkm.) |
3 |
1 |
|
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue > 100 km2) - toteutus (vesimuodostumien lkm.) |
9 |
3 |
|
Kalankulkua helpottava toimenpide - selvitys (kpl) |
1 |
1 |
|
Kalankulkua helpottava toimenpide - suunnittelu (kpl) |
12 |
3 |
|
Kalankulkua helpottava toimenpide - toteutus (kpl) |
3 |
2 |
|
Muu vesistöön suoraan kohdistuva kunnostustoimenpide - toteutus (vesimuodostumien lkm.) |
2 |
1 |
|
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - käyttö ja ylläpito (vesimuodostumien lkm.) |
1 |
1 |
|
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - selvitys (vesimuodostumien lkm.) |
1 |
1 |
|
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - suunnittelu (vesimuodostumien lkm.) |
1 |
1 |
|
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - toteutus (vesimuodostumien lkm.) |
9 |
4 |
|
Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - toteutus (vesimuodostumien lkm.) |
1 |
0 |
|
Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue > 200 km2) - toteutus (vesimuodostumien lkm.) |
1 |
1 |
|
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue < 100 km2) - suunnittelu (vesimuodostumien lkm.) |
3 |
3 |
|
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue < 100 km2) - toteutus (vesimuodostumien lkm.) |
2 |
2 |
|
Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala > 5 km2) - toteutus (vesimuodostumien lkm.) |
3 |
1 |
|
Säännöstelykäytännön kehittäminen - selvitys (vesimuodostumien lkm.) |
6 |
0 |
|
Velvoitetoimenpide - suunnittelu |
1 |
0 |
|
Velvoitetoimenpide - toteutus |
1 |
1 |
Taulukko 9.5. Metsätalouteen liittyvät vesienhoidon toimenpiteet suunnittelukaudelle 2016–2021 ja niiden toteumatilanne 2018 Pirkanmaalla.
|
Toimenpide (yksikkö) |
Suunniteltu 2016–2021 |
Toteutunut 2018 Pirkanmaalla |
|
Metsien kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu (vs-rakenne) |
140 |
23 |
|
Metsien kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet (ha) |
6 600 |
851 |
|
Metsälannoitusten suojakaista (ha) |
190 |
132 |
|
Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta (vs-rakenne) |
100 |
53 |
|
Metsätalouden koulutus ja neuvonta (hlö) |
93 |
93 |
|
Metsätalouden tehostettu vesiensuojelusuunnittelu (ha/vuosi) |
10 000 |
0 |
|
Ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan (ha) |
300 |
150 |
|
Uudistushakkuiden suojakaista (ha) |
380 |
242 |
Metsätalouden toimenpiteet ovat edenneet enimmäkseen suunnitellussa aikataulussa. Osassa toimenpiteitä toteutus on joko täysin toteutunut tai hyvin todennäköisesti tulee toteutumaan tavoitevuoteen mennessä. Näitä ovat mm. uudishakkuiden suojakaistat, metsälannoitusten suojakaistat, koulutus ja neuvonta sekä eroosiohaittojen torjuntaan liittyvät toimenpiteet. Osa toimenpiteistä, esim. metsätalouden tehostettu vesiensuojelusuunnittelu, ei ole toistaiseksi toteutunut lainkaan tai on toteutunut vähäisesti, kuten metsien kunnostusojituksen vesiensuojelurakenteiden perusrakenteet. Toimenpiteiden toteutus on monessa toimenpiteessä riippuvainen metsänomistajista ja heidän toteuttamistaan metsänkäsittelyistä. Esim. tavoite kunnostusojitusten toteuttamiselle on arvio, joka perustuu edellisten vuosien toteumien keskiarvoihin. Kunnostusojitukset ovat vuosien aikana hyvin paljon vähentyneet ja osittain siihen on voinut vaikuttaa mm. tutkimustiedon lisääntyminen sekä metsänhoidon suositukset. Metsätalouden vesiensuojeluun liittyvä koulutus ja neuvonta metsänomistajille ja muille metsätalouden toimijoille on tärkeässä osassa toimenpiteiden toteutuksessa. Toteuman arvioimista hankaloittaa monin paikoin toimenpiteiden tilastoinnin puute.
Taulukko 9.6. Turvetuotantoon liittyvät vesienhoidon toimenpiteet suunnittelukaudelle 2016–2021 ja niiden toteumatilanne 2018 Pirkanmaalla.
|
Toimenpide (yksikkö) |
Suunniteltu 2016–2021 |
Toteutunut 2018 Pirkanmaalla |
|
Kasvillisuuskenttä/kosteikko, ei pumppausta (ha) |
66 |
65 |
|
Kasvillisuuskenttä/kosteikko, pumppaamalla (ha) |
805 |
789 |
|
Kemiallinen käsittely, ympärivuotinen (ha) |
168 |
168 |
|
Ojitettu pintavalutuskenttä, ei pumppausta (ha) |
85 |
85 |
|
Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla (ha) |
623 |
623 |
|
Ojittamaton pintavalutuskenttä, ei pumppausta (ha) |
72 |
0 |
|
Ojittamaton pintavalutuskenttä pumppaamalla (ha) |
689 |
689 |
|
Turvetuotannon vesiensuojelun perusrakenteet (ha) |
2 419 |
2 419 |
|
Turvetuotantoalueen virtaaman säätö (ha) |
2 419 |
2 419 |
Turvetuotannon osalta esitetyt toimenpiteet on saavutettu. Jokaisella ympäristöluvallisella tuotantoalueella on käytössä tehostettu vesienkäsittelymenetelmä perusrakenteiden ja virtaamansäädön lisäksi. Poikkeukset hehtaarimäärissä kertovat siitä, että uutta tuotantoaluetta ei ole otettu käyttöön tai tuotantoaluetta on poistunut tuotannosta. Turvetuotannon vesiensuojelun kannalta olennaista on vesiensuojelurakenteiden toiminta ja tuotantoalueelta lähtevä kuormitus. Mikäli vesienkäsittelyrakenne ei toimi odotetusti ja kuormitus alueelta on ennakoitua suurempaa, tulee vesienkäsittelyrakenteen toimintaa tehostaa.
Toimenpiteiden lisätarve/ Kolmannen suunnittelukauden tavoitteet
Edellä on tarkasteltu toisen vesienhoitokauden toimenpiteiden toteutumista. Lisäksi on kuvattu yleisellä tasolla hyvää huonommassa tilassa oleviin vesimuodostumiin kohdistuvia merkittäviä paineita. Tarkastelun pohjalta voidaan arvioida sektoreittain toimenpiteiden lisätarvetta kolmannella hoitokaudella (taulukko 9.7).
Taulukko 9.7. Jo toteutettujen toimenpiteiden riittävyys Pirkanmaalla (asteikko --, -, +/-, + ja ++) sekä toimenpiteiden lisätarve perusteluineen.
|
Sektori |
Toimen- piteiden riittävyys |
Toimenpiteiden lisätarve ja perustelut |
Alueet, joita toimenpiteet erityisesti koskevat |
|
Yhdyskunnat |
+ |
Jätevesien ohijuoksutuksista sekä hulevesistä aiheutuvaa kuormitusta on tarpeen vähentää. Asutuksesta ja maankäytöstä aiheutuvat riskit pohjavesialueilla on tarpeen hallita nykyistä paremmin. Jätevesien haitallisten aineiden ja mikromuovien hallinta on edelleen haaste. Green deal- suositussopimuksen toteutuksella voidaan tehostaa yhdyskunnista peräisin olevan kuormituksen vähentämistä edelleen. Alueellista merkitystä on isompien puhdistamoiden kuormitusvähennyksillä. Paikallisesti tämä olisi tärkeää niillä puhdistamoilla, joiden purkuvesistönä on pieni joki tai järvi. Tällöin laimenemis- ja sekoittumisolosuhteen voivat olla vaillinaiset. |
Jätevedenpuhdistamoiden purkuvesistöt. Etenkin pienet joet ja järvet. |
|
Haja- ja loma-asutus |
- |
Vanhoja kiinteistöjä koskevat lainsäädäntömuutokset hidastavat jätevesien käsittelyyn liittyvien toimien toteutusta. Neuvonnan ja vapaaehtoisten toimien merkitys edelleen suuri. |
Koko alue |
|
Maatalous |
-- |
Rehevöitymisen vähentäminen edellyttää maataloudesta tulevan ravinnekuormituksen merkittävää vähentämistä. Perustoimenpiteitä sekä tehokkaita täydentäviä toimenpiteitä, jotka perustuvat pääosin vapaaehtoisuuteen, tulisi toteuttaa nykyistä laajemmin ja varsinkin kohdistaa paremmin. Palautuminen kuormituksen vaikutuksista on hidasta ja ilmastonmuutos lisää ravinteiden huuhtoutumista. |
Vesienhoitoalueen maatalousvaltaiset alueet |
|
Metsätalous |
- |
Toimenpiteiden laajuus ja toteuttaminen vaihtelee vuosittain eri alueilla ja on hyvin maanomistariippuvaista. Metsätalouden kuormitus on tyypillistä useista pienistä lähteistä tulevaa hajakuormitusta, jonka vaikutukset kohdistuvat etupäässä latvavesiin. Esitetyt vesiensuojelutoimet tulee ottaa kattavasti käyttöön vesistövaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi kuormitusherkimmille alueille tulee kohdentaa metsätalouden perusvesiensuojelutasoa tehokkaampia toimenpiteitä. Luonnonhoitohankerahoitusta tulee suunnata erityisesti vesiensuojelutoimenpiteisiin. |
Vesienhoitoalueen metsävaltaiset alueet |
|
Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen |
+/- |
Esitettyjä toimenpiteitä tulee toteuttaa laajassa mittakaavassa. Yhteistyöverkostoja sekä kumppanuuksia vahvistetaan ja omaehtoisen kunnostuksen edellytyksiä edistetään. Valtion rahoituksen vahvistamiseksi kunnostushankkeiden rahoituspohjaa pyritään laajentamaan entisestään. Toistaiseksi voimassa olevat vanhat vesiluvat rajoittavat mahdollisuuksia nousuesteiden poistamiselle. Laajalla verkostomaisella suunnittelulla ja toteutusmallilla edistetään kunnostusten suunnittelua ja toteutusta. Kalatiestrategian toteutuksella pyritään edistämään hankkeita. |
Koko vesienhoitoalue, rakennetut joet |
|
Pohjaveden suojelusuunnitelmat ja tutkimus |
+/- |
Suojelusuunnitelmille on kohtuullinen rahoitus, mutta pohjavesitutkimus on jäänyt vähälle rahoitukselle. |
Koko vesienhoitoalue |
|
Liikenne |
- |
Pintavesien uhkana on haitallisten aineiden leviämisen riski. Pohjavesien kloridipitoisuudet ovat nousseet riittämättömien pohjavesisuojausten vuoksi. |
Koko vesienhoitoalue |
|
Maa-ainesten otto |
- |
Vanhojen sorakuoppien kunnostaminen sekä nykyisten soranottoalueiden seuranta ja valvonta on puutteellista. |
Koko vesienhoitoalue |
|
Pilaantuneet alueet |
- |
Pohjavesiä uhkaavien pilaantuneiden maiden puhdistusten resurssit ovat riittämättömät. |
Koko vesienhoitoalue |
|
Teollisuus |
+ |
Teollisuuden kuormitusta pintavesiin ja pohjavesiin hallitaan ympäristölupamenettelyllä. Uusi teollisuus pyritään ohjaamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. |
Koko vesienhoitoalue |
|
Turvetuotanto |
+/- |
Turvetuotannolla voi olla alueellisesti ja paikallisesti merkittäviä vaikutuksia vesistöjen tilaan. Vesiensuojelu on tehostunut, mutta edelleen on vanhoja tuotantoalueita, joilla on vain perustason vesiensuojelu. Lupakäytäntö ohjaa toimintaa vähemmän kuormittavaan suuntaan. Ylivirtaamatilanteiden vesiensuojeluun tulee kiinnittää enemmän huomiota. |
Turvetuotannon keskittymäalueet |
