13.2 Pirkanmaan pohjavesialueiden riskinarviointi ja tilan luokittelu

Pirkanmaalla oli ensimmäisellä vesienhoidon suunnittelukaudella 16 riskipohjavesialuetta ja 16 selvityskohdetta. Pohjavesialueista kaksi oli määrällisesti ja neljä kemiallisesti huonossa tilassa. Toisella suunnittelukaudella riskipohjavesialueita oli 28, selvityskohteita neljä, määrällisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrä oli pysynyt ennallaan ja kemiallisesti huonossa tilassa olevia alueita oli yksi enemmän eli yhteensä viisi.

Kolmannella suunnittelukaudella riskipohjavesialueita on 32 ja selvityskohteita viisi (kuva 13.1). Kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrä on lisääntynyt kahdella ja määrällisesti huonossa tilassa olevien vähentynyt yhdellä. Kooste taulukossa 13.1.

Taulukko 13.1. Pirkanmaan pohjavesialueiden luokittelu.

Taulukossa 13.3 on esitetty Pirkanmaan riskipohjavesialueet, selvityskohteet, pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila ja niiden muutokset edellisestä kaudesta (muutos yliviivattu) sekä riskiä aiheuttava haitta-aine tai tekijä. Pirkanmaalla on 32 riskipohjavesialuetta, joista 30 riski on kemiallinen ja kahden määrällinen.

Toisella määrällisen riskin pohjavesialueella turvetuotannon ojitukset ovat johtaneet pohjaveden pinnan alenemiseen ja toisella vedenotto on vaarantanut merkittävän pohjavedestä suoraan riippuvaisen ekosysteemin.

Tienpidon liukkauden torjunnasta peräisin oleva kloridi on riskiä aiheuttava haitta-aine 18 pohjavesialueella ja ainoa riskiluokitukseen johtanut haitta-aine 9 pohjavesialueella. Seitsemällä pohjavesialueella riskiä aiheuttavat vanhojen torjunta-aineiden hajoamistuotteet. Pohjaveden nitraattityppipitoisuus aiheuttaa riskiä kuudella pohjavesialueella. Nitraatit ovat yleisimmin peräisin maatalouden ravinteista tai kalliokiviaineksen louhinnassa käytettävistä räjähdysaineista.

Näiden lisäksi riskiä aiheuttavat muun muassa aiemmasta teollisuus- ja yritystoiminnasta peräisin olevat liuottimet tri- ja tetrakloorieteeni, öljyjakeet (C10-40) ja MTBE, vanhojen räjähdysaineiden varastoinnista ja käsittelystä vapautuneet räjähdeaineet, vanhoilta kaatopaikoilta peräisin olevat haitta-aineet, ammoniumtyppi ja pintaveden rantaimeytyminen. Useammalla pohjavesialueella pohjavedessä on todettu kohonneita metalli- ja arseenipitoisuuksia, mutta haitta-aineiden lähde ei ole tiedossa.

Selvityskohteiksi nimetyillä pohjavesialueilla on tiedossa olevia riskitekijöitä, mutta alueiden vedenlaadusta ei ole tarpeeksi tietoja niiden tilan arvioimiseksi.

Pohjavesialueiden huonoon tilaan johtaneet tekijät käsitellään seuraavissa kappaleissa.