6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet
Vesien- ja merenhoitolaissa (1299/2004) on 22§:ssä kuvattu keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien nimeäminen ja käsittely vesienhoidon suunnittelussa. Rakentamalla tai muutoin fyysisesti muutettu vesimuodostuma voidaan vesienhoitosuunnitelmassa nimetä keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi, jos hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tarpeellisista hydrologis-morfologisten ominaisuuksien muutoksista aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle tai tärkeälle käyttömuodolle, kuten virkistyskäytölle, vesiliikenteelle, vedenhankinnalle, vesivoimalle säännöstelylle tai maankuivatukselle. Edellytyksenä on lisäksi, ettei vesimuodostuman keinotekoisista tai muutetuista ominaispiirteistä johtuvaa hyötyä voida teknisten tai taloudellisten syiden vuoksi kohtuudella saavuttaa muilla ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla.
Keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi vedeksi voidaan nimetä vesimuodostuma, jonka ekologinen tila on huonompi kuin hyvä hydrologisten, morfologisten tai esteellisyysolosuhteiden vuoksi, eikä hyvää tilaa voida saavuttaa aiheuttamatta merkittävää haittaa vesistön tärkeälle käyttömuodolle. Keinotekoiseksi nimetään vesimuodostumat, jotka on rakennettu pääosin maa-alueelle. Nimeämisen lähtötietoina ovat keskeisessä osassa vesimuodostuman ekologisen tilan ja sen hydrologis-morfologisen (HyMo) muuttuneisuuden arviot, sekä HyMo-muuttuneisuuden vähentämismahdollisuudet. (Aroviita ym. 2019)
Keinotekoisesti ja voimakkaasti muutettujen vesien nimeäminen etenee seitsemän arviointivaiheen sarjana, jotka on tarkasteltu tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen oppaassa (Aroviita ym. 2019) liitteessä 10:
- KYSYMYS 1. Täyttyvätkö keinotekoisen vesimuodostuman kriteerit?
- KYSYMYS 2. Estääkö nykyinen hydrologis-morfologinen tila hyvän ekologisen tilan saavuttamisen?
- KYSYMYS 3. Mille käyttömuodoille hyvän ekologisen tilan saavuttaminen aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia?
- KYSYMYS 4. Voidaanko hyvän ekologisen tilan saavuttaminen mahdollistaa hydrologis-morfologista tilaa parantavin toimenpitein aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeille käyttömuodoille?
- KYSYMYS 5. Onko tärkeällä käyttömuodolla saavutettava hyöty saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin muilla
- ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla?
- KYSYMYS 6. Onko vesimuodostuma voimakkaasti muutettu tai keinotekoinen?
- KYSYMYS 7. Perustelut keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi nimeämiselle ja nimeämättä jättämiselle.
Voimakkaasti muutetuissa vesissä tavoitteena on hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila, joka perustuu parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan. Parhaassa saavutettavissa olevassa tilassa on toteutettu kaikki teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoiset hydrologis-morfologiset toimenpiteet. Vesien tilaa arvioidaan ja luokitellaan ihmisten toiminnan aiheuttaman muutoksen perusteella. Pintavesimuodostumien tila perustuu ekologiseen ja kemialliseen tilaan sen mukaan kumpi niistä on huonompi.
Pirkanmaalla keinotekoisia vesistöjä ei ole nimetty yhtään. Neljä jokea on nimetty voimakkaasti muutetuiksi jo ensimmäisellä vesienhoitokaudella. Voimakkaasti muutettuja järviä ei ole yhtään. Voimakkaasti muutetut joet ja niiden nimeämisen perusteet on esitetty taulukossa 6.1.
Taulukko 6.1. Pirkanmaan toimenpideohjelma-alueen voimakkaasti muutetut joet nimeämisen perusteluineen.
Tunnus |
Nimi |
TPO-alue |
Perustelut nimeämiselle |
35.132_y01 |
Pyhäjärven alue ja Vanajavesi |
Nokianvirrassa on voimalaitospadon muodostama täydellinen nousueste, putouskorkeus on täysin rakennettu, uomaa on perattu voimakkaasti, lyhytaikaissäännöstely on voimakasta ja kevään ylivirtaamat ovat laskeneet. |
|
35.211_y01 |
Näsijärven alue ja Tarjanne |
Tammerkosken kolme patoa muodostavat täydellisen nousuesteen, joki on allastettu patoaltaiksi, uomaa on perattu voimakkaasti, lyhytaikaissäännöstely on voimakasta ja kevään ylivirtaamat ovat pienentyneet. |
|
35.422_001 |
Näsijärven alue ja Tarjanne |
Soininjoessa on kaksi nousuestettä, putouskorkeus on täysin rakennettu, uomaa on perattu voimakkaasti ja luonnonuoma toimii lähinnä tulvauomana. Myös lyhytaikaissäännöstely on voimakasta. |
|
35.511_y01 |
Ikaalisten reitti ja Jämijärvi |
Pappilanjoen putouskorkeus on täysin rakennettu, uomaa on perattu, lyhytaikaissäännöstely on voimakasta ja kevään ylivirtaamat ovat säännöstelyn seurauksena alentuneet. |