-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus
- 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.4 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Toimenpideohjelman paikkatietoaineisto
-
- 14.1 Ilmastonmuutos
- 14.2 Liikenne ja tienpito
- 14.3 Maa-ainesten ottaminen
- 14.4 Maatalouden peltoviljely ja eläintilat sekä torjunta-aineet
- 14.5 Metsätalous
- 14.6 Pilaantuneet maa-alueet
- 14.7 Suojelusuunnitelmat
- 14.8 Teollisuus
- 14.9 Vedenotto
- 14.10 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 14.11 Pohjaveden ohjauskeinot 3. suunnittelukaudella
-
- Liite 1. Pirkanmaan TPO-osa-alueiden järvien ja jokien (vesimuodostumien) ihmistoimintojen fosforikuorman vähennysprosentit.
- Liite 2. Pirkanmaan toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumien ekologinen luokka, luokituksen taso, ekologisen tilan muutos ja tavoitetilan saavuttaminen.
- Liite 3. Pirkanmaan pohjavesialueet.
- Liite 4. Pohjavesien ohjauskeinojen toteutuminen ja kehittämistarve.
- Liite 5. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoonpano.
- Liite 6. Sanasto.
8.5.3 Ikaalisten reitti ja Jämijärvi
Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen valmistumisen myötä nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoimantuotanto sekä tulvasuojelu. Kyrösjärven säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella. Säännöstely on luonteeltaan lyhytaikaissäännöstelyä, ja voimalaitoksen alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat voimakkaita. Kyröskosken voimalaitoksen omistaa Kyröskosken Voima Oy ja säännöstelyä hoitaa käytännössä Satapirkan Sähkö Oy. Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että lupaehdoissa ei ole esitetty ylä- tai alarajaa. Luvan mukaan juoksutettava määrä riippuu vallitsevasta vedenkorkeudesta, mutta ehtojen mukaan jatkuva vähimmäisjuoksutus on 2 m3/s.
Kyrösjärven säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Myös keskivedenkorkeus on alentunut. Säännöstelystä huolimatta Kyrösjärven vedenkorkeus laskee kesällä, koska järveen tulevan vesimäärän pienentyy huomattavasti kasvukauden myötä.
Kyrösjärven reitin alaosassa sijaitsevan Siuronkosken voimalaitoksella säännöstellään Mahnalanselän ja Kirkkojärven välistä vesialuetta. Voimalaitospadon yhteyteen on rakennettu kalatie. Vesistöalueen yläosassa säännöstellään Riuttasjärveä ja Linnanjärveä Käenkosken voimalaitoksen avulla. Voimalaitospato muodostaa vaellusesteen kalataloudellisesti kunnostetun Viinikanjoen yläpäähän estäen taimenen vaelluksen yläpuolisen järvialueen ja kunnostetun jokialueen välillä.
Kyrösjärveen laskevissa vesissä kalataloudellisesti kunnostetulla Aurejoella sijaitseva Leppäskosken voimalaitospato on täydellinen vaelluseste, joka estää alueella luontaisesti lisääntyvän taimenen vaelluksen. Muut vaellusesteet jokialueelta on poistettu tai niiden yhteyteen on rakennettu kalatie. Parkanojärvestä lähtevässä ja Kyrösjärveen laskevassa Vääräjoessa sijaitseva Kukkurakosken voimalaitos muodostaa vaellusesteen. Jämijärvestä lähtevässä Jyllinjoessa on Jyllinkosken voimalaitos, joka padottaa osan uomasta.
