10.2.5 Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostus

Toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia

Toisen suunnittelukauden jälkeen on vesirakentamisen, säännöstelyn ja vesistökunnostuksen toimintaympäristössä tapahtunut vain vähän muutoksia. Yhtenä merkittävämpänä muutoksena voidaan nähdä uuden kalastuslain voimaantulo vuonna 2016. Lain tavoitteena on turvata kalojen luontainen lisääntyminen ja hyvät kalastusmahdollisuudet sekä tehostaa heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojelua. Vuonna 2019 aloittivat toimintansa uudet kalatalousalueet, joita Pirkanmaalle perustettiin toistakymmentä. Alueiden tärkeimpänä tehtävänä on laatia käyttö- ja hoitosuunnitelma alueensa kalavarojen käytöstä ja hoidosta. Ensimmäiset suunnitelmat kalatalousviranomainen hyväksyy vuoden 2021 lopulla.

ELY-keskusten rooli hankkeiden asiantuntijana ja alulle saattajana on edelleen tärkeä. Kunnostusten vireillepanossa, suunnittelussa ja toteutuksessa vesialueiden omistajilla ja vesien käyttäjillä on joka tapauksessa aivan ratkaiseva rooli, jonka merkitys ei ainakaan vähene tulevalla vesienhoitokaudella. Pirkanmaalla on määrätietoisesti tehty työtä erityisen vesistökunnostusten neuvontaorganisaation aikaansaamiseksi (kts kpl 16.3).

Kunnostuskohteiden ja toimenpiteiden valinta

Ensisijaisesti kunnostuskohteiksi on valittu sellaisia vesimuodostumia, jotka eivät vielä ole saavuttaneet hyvää tilaa tai joiden tila on vaarassa heikentyä vesirakentamiseen tai säännöstelyyn liittyvän muutoksen vuoksi. Tällaisia muutoksia voivat olla patojen tai muiden vastaavien rakenteiden aiheuttama kalankulkua haittaava este, virtaamiin tai uoman muotoon (eli hydrologiaan ja morfologiaan) liittyvä muutos tai elinympäristöjä muuttava toiminta. Sektorin suunniteltuja toimenpiteitä ja suunnittelun tukena käytettyjä aineistoja voi tarkastella toimen-pideohjelman paikkatietoaineistossa (kts kpl 1.6) Tässä luvussa esitettyjen toimenpideryhmien alla nimettyjen kohteiden lisäksi on käynnistysvaiheessa lukuisa joukko muita kunnostushankkeita, jotka toteuttavat vesienhoidon tavoitteita ja jolle voidaan kohdistaa harkinnanvaraista avustusta kunnostuskustannuksiin.

Tällä kaudella on hyödynnetty entistä enemmän paikallisten ja alueellisten toimijoiden ehdotuksia ja näkemyksiä kunnostusten kohdistamiseksi vesimuodostumille. Toimijoilta on pyydetty kyselyn avulla ehdotuksia kunnostustoimenpiteiksi sekä vastuu- ja rahoittajatahoiksi kunnostushankkeille. Kyselyyn tulleista lähes 50 vastauksesta 40 ehdotuksen todettiin olevan toteuttamiskelpoinen, vesien tilaa parantava toimenpide. Muiden toimenpiteiden toteutuskelpoisuus nähtiin huonoksi tai ehdotukset eivät liittyneet tämän sektorin tehtäviin.

ELY-keskus vesienhoitoa koordinoivana viranomaisena tuo osaltaan esiin vesimuodostumien tilaa kartoitettaessa esiin nousseiden ja asetettua tilatavoitetta heikommassa tilassa olevien kohteiden ongelmat. ELY-keskus pyrkii aktivoimaan asianosaistahoja – esimerkiksi vesialueen- ja rannanomistajia sekä kuntia kunnostushankkeen ja kunnostusyhteistyön käynnistämiseksi. Asianosaistahojen aktiivisuus ja halu lähteä hankkeeseen on joka tapauksessa perimmäinen avaintekijä kunnostus- tai esimerkiksi säännöstelyjen kehittämishankkeen käynnistymiseksi. ELY-keskus ei varsinkaan kunnostushankkeissa lähtökohtaisesti toimi hankkeen vetovastaavana, luvanhakijana, suunnittelijana eikä hankkeen täysrahoittajana.

Toteutusvastuut, rahoitus ja kustannusten kohdentuminen

Hankkeen vetovastuun voi ottaa esimerkiksi kunta, suojelu-, kehittämis-, ym. yhdistys, kalatalousalue, osakaskunta, säätiö, neuvottelukunta tai luvanhaltija (esim. säännöstelyn kehittäminen). Pääsääntöisesti pyritään avoimiin ja yhteisöllisiin hankkeisiin, joilla on ohjausryhmä. Ohjausryhmässä eri asianosaistahojen, intressiryhmien ja viranomaisten edustajat pääsevät alusta asti joustavasti vaikuttamaan hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Hankkeiden mahdollisia rahoittajatahoja ovat esimerkiksi kunnat, Leader-ryhmät, vesitalouslupien haltijat, kalatalousalueet, osakaskunnat, kyläyhdistykset, yksityiset rannanomistajat, toiminnanharjoittajat ja EU:n rahoitusinstrumentit. Valtio voi myöntää kunnostushankkeisiin ns. harkinnanvaraista valtionavustusta, jota hankkeen vastuutaho voi hakea alueelliselta ELY-keskukselta. Avustuksen myöntämisen edellytykset esitetään valtioneuvoston asetuksessa vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015). Kunnostuksissa mahdollinen valtion rahoitusosuus riippuu käytössä olevien varojen lisäksi aina tapauskohtaisesta harkinnasta. Pääsääntönä on se, että valtion rahoitusosuus ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta voi olla yli 50 % hankkeen kustannuksista. Esimerkiksi erityiset luontoarvot voivat nostaa hankkeen avustusprosentin suuremmaksi (esim. tärkeät lintuvedet, uhanalaisten lajien suojelu).

Rehevöityneiden järvien kunnostukset

Järvien rehevöitymistä aiheuttaa liian suuri ravinnekuormitus, joka voi olla peräisin pistekuormituslähteistä, valuma-alueen maankäytöstä tai järven sisäisestä kuormituksesta. Järvien rehevöitymistä sekä siitä aiheutuvia haittoja voivat pahentaa mm. ilmastonmuutos sekä aiemmin tehty järven vedenpinnan laskeminen esim. maatalouden tai tulvasuojelun tarpeiden vuoksi. Rehevöityneiden järvien tilaa voidaan parantaa ennen kaikkea valuma-alueelle suunnatuilla vesiensuojelutoimenpiteillä, mutta myös tietyillä järvessä tehtävillä kunnostustoimenpiteillä. Valuma-alueelle kohdistuvat kunnostustoimenpiteet on vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetty maa- ja metsätalouden sekä pistemäisen kuormituksen toimenpiteinä. Niitä ei siten ole otettu kustannuksina tai toimenpiteinä huomioon tässä vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostuksen sektorissa.

Päätoimenpiteeseen kuuluvat suoraan järveen kohdistuvat kunnostustoimenpiteet, joiden tavoitteena on vähentää rehevyyttä ja sisäistä kuormitusta. Rehevöityneiden järvien kunnostukset tai sisäiseen kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet on perusteltua aloittaa vasta sen jälkeen, kun kohteessa on toteutettu tai varmuudella toteutetaan kunnostuksen onnistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteitä käsitellään muiden sektoreiden toimenpiteinä (esim. maa- ja metsätalous).

Rehevöityneiden järvien kunnostukset on jaettu kolmeen päätoimenpiteeseen:

• Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²)
• Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²)
• Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km², aluetoimenpide)

Aluetoimenpide kohdistuu pieniin järviin tai lampiin (pinta-ala alle 5 km²), jos toimenpiteen tarkkaa kohdetta ei ole vielä tiedossa. Kohteet voivat olla myös järviä ja lampia, joita ei ole nimetty vesimuodostumiksi. Alla olevassa luettelossa on esitetty kuhunkin päätoimenpiteeseen esitetyt kunnostuskohteet. Suluissa on esitetty toimenpideohjelma-alue ja toimenpidettä ehdottanut ELY-keskus lyhennettynä: HAM = Hämeen ELY-keskus, KES = Keski-Suomen ELY-keskus, PIR = Pirkanmaan ELY-keskus.

Suuren rehevöityneen järven kunnostus

Hauhonselkä (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, HAM)

Hulausjärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Lehijärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, HAM)

Miemalanselkä-Lepaanvirta (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, HAM)

Vanajavesi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Äimäjärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, HAM)

Pienen rehevöityneen järven kunnostus

Eräjärvi (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

Hahmajärvi ja Kortejärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Jouttenus (Näsijärven alue ja Tarjanne, PIR)

Katumajärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, HAM)

Keljonjärvi (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

Kirkkojärvi, Kangasala (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

Kokonjärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Kortejärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Mäyhäjärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Nuutajärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Pannujärvi (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, HAM)

Teernijärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Teuronjärvi (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, HAM)

Tottijärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Vuorenselkä (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, HAM)

Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus, aluetoimenpide

Alueellisesti tärkeät pienet rehevöityneet järvet (Näsijärven alue ja Tarjanne, Ikaalisten reitti ja Jämijärvi sekä Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR, Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

(linkki paikkatietokarttaan)

Virtavesien elinympäristökunnostukset

Virtavesien hydrologinen ja morfologinen tila on heikentynyt mm. uittoa, tulvasuojelua, voimataloutta ja kuivatusta edistävien vesistöjärjestelyiden seurauksena. Joet ja purot vesieliöiden elinalueena ovat yksipuolistuneet ja niiden ekologinen tila on heikentynyt. Liettyminen on heikentänyt etenkin pienempien virtavesien ekologista tilaa. Virtavedet on lähes poikkeuksetta perattu ja padottu. Koskien ja uomien perkauksia on tehty uittoa, voimataloutta, peruskuivatuksen tarpeita ja vesiliikennettä varten. Lähes kaikki pienetkin joet ja purot on aikoinaan perattu tukkien irtouittoa varten. Uomia perataan edelleenkin mm. peltojen riittävän kuivatuksen varmistamiseksi. Suurissa, joissa on patoja voimataloutta varten, ja kaikissa suurissa puroissa myllyjä tai sahoja varten.

Kalavesien rehevöityminen ja uomien liettyminen ovat merkittäviä ongelmia vaelluskaloille. Paikoin järvien välisten salmien ja kapeikoiden umpeenkasvu estää kalojen vaellukset järvistä virtavesiin. Metsäojitukset, turvetuotanto ja peltojen eroosio tuovat kiintoaine- ja ravinnekuormaa virtavesiin ja heikentävät näin vaelluskalojen elinoloja.

Vesistörakentamisen ja vesistöjen kuormituksen seurauksena vaelluskalalajien alkuperäiset kannat ovat heikentyneet tai jopa tuhoutuneet. Taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueet ovat vähentyneet tai tuhoutuneet ja vaellusesteet katkaisevat vaelluksen lisääntymis- ja syönnösalueiden välillä. Paikallisia, mutta heikkoja taimenkantoja esiintyy useassakin purossa ja tietyissä jokivesissä. Ankeriaiden nousu mereltä järviin pysähtyy patoihin. Toutainkanta on elpynyt istutusten ansiosta, mutta toutaimen lisääntymispaikkoja ei ole kovin paljon jäljellä. Virtavesien kunnostus tai kalateiden rakentaminen ei ole kovin uusi asia. Pirkanmaalla virtavesien kunnostukset ja niihin liittyvät selvitykset aloitettiin jo 1970-luvun lopussa. Alueellinen kalataloushallinto aloitti kalataloudellisiin kunnostuksiin liittyvät selvitykset heti perustamisensa jälkeen 1980-luvun alussa.

Virtavesien kunnostusten tavoitteena on lisätä ja parantaa olemassa olevia kalojen ja muiden vesieliöiden lisääntymis- ja poikastuotantoalueita sekä tukea luonnon monimuotoisuutta. Kunnostuksien pääpaino on tähän saakka ollut virtapaikkojen kunnostuksessa, mutta jatkossa myös virtavesien suvantoalueiden ja rantavyöhykkeen kunnostamiseen tulee panostaa. Virtavesien elinympäristökunnostukset tukevat myös kansallisen kalatie- ja kunnostusstrategian toimeenpanoa, joiden tavoitteena on mm. vaelluskalakantojen luontaisen kierron palauttaminen rakennettuihin vesistöihin. Virtavesien ekologiseen tilaan vaikuttaa osaltaan veden laatu, joka on heikentynyt ulkoisen kuormituksen seurauksena. Kunnostusten tuloksellisuuden kannalta on olennaista vähentää riittävästi ulkoista kuormitusta nykyisestä. Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteitä käsitellään muiden sektoreiden toimenpiteinä (esim. maa- ja metsätalous).

Virtavesien elinympäristökunnostukset on jaettu kolmeen päätoimenpiteeseen:

• Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²)
• Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km²)
• Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 200 km², aluetoimenpide)

Kahdessa ensimmäisessä päätoimenpiteessä joen ja puron määritelmät on otettu suoraan vesilaista. Siinä joeksi määritellään virtavedet, joiden valuma-alueen pinta-ala on yli 100 km². Tätä pienemmät virtavedet ovat puroja tai noroja. Aluetoimenpide kohdistuu pieniin, pinta-alaltaan enintään 200 km², valuma-alueisiin, joissa toimenpiteen tarkkaan kohdetta ei ole vielä tiedossa ja joissa ei ole vesimuodostumiksi nimettyjä puroja tai noroja. Alla olevassa luettelossa on esitetty kuhunkin päätoimenpiteeseen esitetyt kunnostuskohteet. Suluissa on esitetty toimenpideohjelma-alue ja toimenpidettä ehdottanut ELY-keskus lyhennettynä: HAM = Hämeen ELY-keskus, KES = Keski-Suomen ELY-keskus, PIR = Pirkanmaan ELY-keskus.

Joen elinympäristökunnostus

Koskenjoki, Pussimäenoja (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Kovesjoki (Ikaalisten reitti ja Jämijärvi, PIR)

Mouhijoki (Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimenpideohjelma)

Leppäkoskenjoki, Harjujärvenoja, Kuoksenoja (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

Soininjoki (Näsijärven alue ja Tarjanne, PIR)

Sävijoki (Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimenpideohjelma)

Turkimusoja, Ruonanjoki, Pinsiön-Matalusjoki (Ikaalisten reitti ja Jämijärvi, PIR)

Vuolujoki (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, HAM)

Vääksynjoki (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

Pienten virtavesien elinympäristökunnostus, aluetoimenpide

Alueellisesti tärkeät pienet virtavedet (Näsijärven alue ja Tarjanne, Ikaalisten reitti ja Jämijärvi sekä Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR, Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

(linkki paikkatietokarttaan)

Kalankulkua helpottava toimenpide

Kalankulkua helpottavilla toimenpiteillä tarkoitetaan rakenteita tai virtaamien muutoksia, joilla kalojen kulkumahdollisuutta vaellusesteiden ohi parannetaan. Parannusmenetelmiä ovat esimerkiksi vaellusesteiden poistot, kalatiet, kalahissit tai luonnonmukaiset ohitusuomat. Myös kalojen alasvaelluksen helpottaminen voi olla osa kalankulkua helpottavia toimenpiteitä.

Kalankulkua helpottavat toimet on jaettu kolmeen toimenpiteeseen:

• Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus alle 1 m)
• Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)
• Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus yli 5 m)

Toimenpiteistä kahdessa ensimmäisessä on usein kyse pienemmän voimalaitoksen, myllypadon, säännöstely- tai pohjapatojen poistamisesta tai kalatien rakentamisesta kalojen kulkua helpottavalla tavalla virtavesissä tai vaellusyhteyden takana oleville muille kalojen lisääntymisalueille. Jälkimmäinen toimenpide, eli isommat vesirakentamishankkeet ovat luonteeltaan vaativia ja ne vaativat monipuolista osaamista sekä resursseja. Kalatie- ja muut kalankulkua helpottavat hankkeet alkavat ekologisen tutkimustiedon tuottamisella (esim. poikastuotantoalueiden laajuuden selvittäminen) sekä erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen ja rakenteiden sijaintivaihtoehtojen arvioimisella. Tämän jälkeen aletaan laatia suunnitelma varsinaisesta rakentamisesta ja toteuttamisesta, ottaen huomioon vallitsevat maaperäolosuhteet ja vaikutukset ekologiaan ja alueen sosioekonomiseen toimintaan. Suunnitelmien avulla voidaan hakea vesilain mukaisen lupaa aluehallintovirastosta. Rakentamisen jälkeen varmistetaan rakenteen toimivuus seurannalla ja ylläpitämällä.

Alla olevassa luettelossa on esitetty kuhunkin päätoimenpiteeseen esitetyt kunnostuskohteet. Suluissa on esitetty toimenpideohjelma-alue ja toimenpidettä ehdottanut ELY-keskus lyhennettynä: HAM = Hämeen ELY-keskus, KES = Keski-Suomen ELY-keskus, PIR = Pirkanmaan ELY-keskus.

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus alle 1 m)

Honkolanjoki, Kortejärvenoja, Nuuta-, Ruta-, Kortejärvet (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Iso-Saksijärvi sekä Myllyoja, Lammasoja (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

Leppäkoskenjoki, Harjujärvenoja, Kuoksenoja (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

Myllyoja, Tarsanoja (Näsijärven alue ja Tarjanne, PIR)

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)

Härmiänoja, Myllyoja (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)     

Jyllinjoki (Ikaalisten reitti ja Jämijärvi, PIR)

Karinjoki, Hiusjoki, Tomulanjoki (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Keihäsjoki (Näsijärven alue ja Tarjanne, PIR)

Kiimajoki, Terälahdenkoski (Näsijärven alue ja Tarjanne, PIR)

Kooninjoki, Yrösjoki, Haikarajoki, Haikaraoja (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

Koskenjoki, Pussimäenoja, Tarimaankoski ja Onkemäenkoski (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Kourajoki, Leppijoki (Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimenpideohjelma)

Kovesjoki (Ikaalisten reitti ja Jämijärvi, PIR)

Lanajoki (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Leppäkoskenjoki, Harjujärvenoja, Kuoksenoja (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

Myllylahti, Vahojoki, Hihkiönjoki (Ikaalisten reitti ja Jämijärvi, PIR)

Ormijoki, Alimyllynkoski (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, HAM)

Sävijoki (Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimenpideohjelma)

Tammikoski, Savikoski (Näsijärven alue ja Tarjanne, PIR)

Vehkajärvenoja, Kangaskoski (Näsijärven alue ja Tarjanne, PIR)

Västilänjoki (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

Vääksynjoki (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, PIR)

Vääräjoki (Ikaalisten reitti ja Jämijärvi, PIR)

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus yli 5 m)

Poltinjoki, Leppäkoski, Kalliokoski sekä Melajoki, Vesakoski, Aurejoki, Onkilamminkoski (Ikaalisten reitti ja

Jämijärvi, PIR)

Soininjoki, Soininkoski, Killinkoski (Näsijärven alue ja Tarjanne, PIR)

Suomenjoki-Porraskoski (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, HAM)

(linkki paikkatietokarttaan)

Säännöstelykäytännön kehittäminen

Säännöstelykäytännön kehittämisen tavoitteet voivat olla hyvin moninaisia. Yleensä säännöstelylupa on pysyvä ja muutos siihen voidaan tehdä joko luvanhaltijan suostumuksella tai hyvin perustellusta syystä ilman luvanhaltijan suostumusta (vesilain 3 luvun 21§ tai 19 luvun 7 §). Vesistösäännöstelyssä kehittämisen tavoitteina voivat olla esimerkiksi järven virkistyskäyttöarvon parantaminen, tehokkaampi vesivoiman hyväksikäyttö, tulva- ja kuivuusriskien hallinta, vesistön lähialueen kuivatustilan parantaminen, vesistön ekologian parantaminen tai lyhytaikaissäädöstä aiheutuvien niin ekologisten kuin morfologisten haittojen vähentäminen. Viime vuosina ilmastonmuutos on tuonut tullessaan tarpeita säännöstelykäytäntöjen muuttamiseen. Säännöstelyn kehittämishankkeet ovat käytännössä aina monitavoitteisia ja eri tarpeista lähteviin säännöstelyjen kehittämishankkeisiin tulisi sisällyttää aina myös ekologisen tilan parantamista koskevia tarkasteluja. Toimenpideohjelmassa tarkastellaan vain sellaiset säännöstelyn kehittämishankkeet, joiden vaikutukset koskevat vesimuodostumia, joissa hydrologinen paine on tunnistettu merkittäväksi haitaksi ja kehittämisen yhtenä tavoitteena on parantaa ekologista tilaa tai turvata nykyinen tila. Kehittämisen päämääränä voi olla mm. talvialeneman vähentäminen, kevättulvan voimistaminen, kesävesipinnan luontainen lasku.

Säännöstelyn seurauksena joen luontaista virtaamaa sekä sen luonnollista vaihtelua on muutettu. Virtavesissä vesienhoidon toimenpiteisiin kuuluvat toimenpiteet, joilla pyritään ekologisen ja ympäristövirtaaman turvaamiseen esim. säännöstelyn seurauksena kuiviksi jääneitä vanhoja uomia vesittämällä sekä turvaamalla mahdollisimman luonnonmukainen virtaamien taso ja vaihtelu. Ympäristövirtaamatermillä on erilaisia määritelmiä ja tässä tarkastelussa sillä tarkoitetaan laajasti riittävän virtaaman järjestämistä virtaveden ekosysteemin turvaamiseksi tai palauttamiseksi mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien toimenpiteissä, joissa tavoitteena on hyvä saavutettavissa oleva tila, käytetään aina termiä ympäristövirtaama. Ekologinen virtaama on ympäristövirtaamaa rajatumpi käsite ja sillä tarkoitetaan virtaamaa, joka turvaa joen hyvän ekologisen tilan saavuttamisen.

Vesistösäännöstelyt ovat yksi keskeinen keino vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Vesienhoitoa ja tulvariskien hallintaa tukevat tarkastelut ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lupaehtojen tarkistaminen tulisi tehdä molempia tavoitteita huomioon ottaen.

Alla olevassa luettelossa on esitetty kuhunkin päätoimenpiteeseen esitetyt kunnostuskohteet. Suluissa on esitetty toimenpideohjelma-alue ja toimenpidettä ehdottanut ELY-keskus lyhennettynä: HAM = Hämeen ELY-keskus, KES = Keski-Suomen ELY-keskus, PIR = Pirkanmaan ELY-keskus.

Säännöstelykäytännön kehittäminen

Kourajoki, Leppijoki, Kiikoisjärvi ja Mouhijärvi (Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimenpideohjelma)

Kyrösjärvi (Ikaalisten reitti ja Jämijärvi, PIR)

Nuuta-, Ruta-, Kortejärvet (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Näsijärvi (Näsijärven alue ja Tarjanne, PIR)

Pyhäjärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Rauta-Kulovesi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Vanajavesi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus

Vesipuitedirektiivin mukaiseen suojelualueiden rekisteriin on sisällytetty sellaisia Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita, joilla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää elinympäristön tai lajin suojelun kannalta. Elinympäristöjen ja lajien suojeluun määriteltyjen alueiden valinnassa on otettu huomioon keskeiset yhteisön lainsäädännön, eli ns. luontodirektiivin (92/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaiset Natura 2000-alueet, jotka ovat merkittäviä vedestä riippuvaisten elinympäristöjen ja lajien suojelun kannalta. Erityiseksi alueeksi nimeäminen ei tuo uusia juridisia lisäsuojeluvelvoitteita Natura 2000 -alueille. Natura-alueen ottaminen rekisteriin korostaa kuitenkin alueen merkitystä ja huomioon ottamista vesienhoitosuunnittelussa ja lupaprosesseissa. Luonto- ja lintudirektiivin suojelutavoitteet on myös otettava erityisesti huomioon ympäristötavoitteiden asettamisessa. Rekisteriin liitettäviin Natura-alueisiin liittyy myös toiminnallisen seurannan velvoite, mikäli asetetut ympäristötavoitteet eivät toteudu. Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostustoimenpiteeseen kirjataan sellaiset kunnostustoimenpiteet, joiden pääasiallinen tarkoitus on alueen suojeluarvojen ylläpitäminen tai parantaminen, ja jotka edistävät myös vesienhoidon tavoitteita. Pääsääntöisesti toimenpiteiden tulisi kohdistua suoraan vesimuodostumaan, mutta luokkaan voidaan myös sisällyttää valuma-alueella toteutettavia toimenpiteitä, jos ne voidaan kohdentaa johonkin vesimuodostumaan ja jos niillä voi olla vaikutusta kyseisen vesimuodostuman tilaan ja/tai suojeluarvoihin. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esim. joki- ja puroreittien valuma-alueiden ja soiden ennallistaminen sekä lintuvesiin kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentäminen lähivaluma-alueella tehtävin vesiensuojelutoimenpitein. Toimenpiteitä ei kuitenkaan sisällytetä tähän päätoimenpiteeseen, jos ne rahoitetaan maa- tai metsätalouden rahoitusjärjestelmistä. Natura-alueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin voi sisältyä runsaasti myös sellaisia toimenpiteitä, joita ei kirjata tähän toimenpiteeseen (esim. alueen virkistyskäyttöarvoja parantavat sekä liikkumista rajoittavat toimenpiteet).

Pääasiassa luokkaan kuuluvat toimenpiteet ovat lintuvesikunnostuksia, joissa pyritään palauttamaan avovettä pahasti umpeenkasvaneille kohteille. Tyypillisimmät kunnostusmenetelmät ovat vedenpinnan nostaminen eli vesitilavuuden lisääminen pohjapadon avulla, allikoiden kaivaminen ruoppaamalla ja ilmaversoisen vesikasvillisuuden 16 niitto muutamana kesänä peräkkäin. Kaivamisen yhteydessä voidaan tehdä erillisiä pesimäsaarekkeita. Lisäksi voidaan kunnostaa lintuvesiin liittyviä rantaniittyjä raivaamalla puustoa ja pensaikkoa, niittämällä sekä laidunnuksella. Vaikka luonto- tai lintudirektiivin suojelutavoitteita pidettäisiin alueella ensisijaisena, vesienhoidon tavoitetta hyvästä ekologisesta tilasta kannattaa silti pyrkiä toteuttamaan, jos ristiriita ei ole sovittelematon. Liiallinen rehevöityminen on haitta yleensä myös suojelutavoitteiden toteutumiselle ja kunnostuksessa olisi syytä pyrkiä koko ekosysteemin luonnollisen toiminnan palauttamiseen, joka hyödyttää sekä vesienhoidon että luonnonsuojelun tavoitteita pitkällä aikavälillä.

Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus, suluissa toimenpideohjelmaosa-alue ja toimenpidettä esittänyt ELY-keskus:

Ahtialanjärvi ja Saarioisjärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, PIR)

Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide

Tähän toimenpideluokkaan kirjataan sellaiset kunnostustoimenpiteet, jotka eivät kuulu mihinkään muista kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorin luokkaan. Luokkaan voidaan kirjata sellaiset suoraan järviin tai merialueelle kohdistuvat toimenpiteet, joiden tarkoitus ei ole rehevyyshaittojen vähentäminen tai säännöstelyn kehittäminen ja suoraan jokiin kohdistuvat toimenpiteet, jotka eivät liity morfologisen tai hydrologisten olosuhteiden parantamiseen. Esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä ovat suoraan vesistöön kohdistuva kalkitus, erodoituvien rantojen ekologinen kunnostus (erityisesti säännöstellyillä järvillä) ja haitallisten aineiden pilaamien vesimuodostumien kunnostus. Toimenpide kohdistetaan aina tiettyyn vesimuodostumaan.

Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide, suluissa toimenpideohjelmaosa-alue ja toimenpidettä esittänyt ELY-keskus:

Vuolujoki (Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti, HAM)

Äimäjärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, HAM)

Miemalanselkä-Lepaanvirta (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, HAM)

Katumajärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, HAM)

Lehijärvi (Pyhäjärven alue ja Vanajavesi, HAM)

Valtakunnallisten ohjauskeinojen kehittämistarpeet

Kolmannen suunnittelukierroksen ohjauskeinot pohjautuvat toisen kauden ohjauskeinoihin, kuten valmistuneiden strategioiden ja ohjelmien edelleen toteuttamiseen sekä ohjeistuksen käyttöönottoon. Ohjauskeinot on koottu taulukkoon 10.6. Valtakunnallisten ohjauskeinojen lisäksi vesienhoitosuunnitelmissa voidaan tarvittaessa esittää vesienhoitoalue- ja toimenpideohjelma-aluekohtaisia ohjauskeinoja.

Taulukko 10.6. Toimialan ohjauskeinot kolmannella suunnittelukaudella 2022–2027. Ohjauskeinokategorian (OKK) osalta on käytetty seuraavaa jaottelua: 1. Oikeudelliset ohjauskeinot, 2. Taloudelliset ja institutionaaliset ohjauskeinot, 3. Tiedolliset ohjauskeinot, 4. Tutkimus ja kehittäminen.

Ohjauskeino	OKK	Mitä toimenpiteitä edistää?	Kustannukset milj. €	Päävastuutaho	Muut vastuutahot
Toteutetaan kansallista kalatiestrategiaa	2	Virtavesien elinympäristökunnostus, kalankulkua helpottava toimenpide	1–5	MMM	Toiminnanharjoittajat, Luke, SYKE, ELYt, vapaa-ajan kalastajat, neuvontajärjestöt, kalatalousalueet, vesialueen omistajat
Tarkistetaan vesilainsäädäntöä vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi	1	Kalankulkua helpottava toimenpide, säännöstelykäytännön kehittäminen	0,5–1	OM, MMM, YM, TEM	Toiminnanharjoittajat, osakaskunnat, kalatalousalueet, LUKE, AVIt
Kehitetään järvisäännöstelykäytäntöjä sekä ympäristö- ja ekologisen virtaaman arviointimenetelmiä ja sovelletaan niitä kaikilla vesienhoitoalueilla	4	Rehevien järvien ja merenlahtien kunnostus, virtavesien elinympäristökunnostus, kalankulkua helpottava toimenpide, säännöstelykäytännön kehittäminen	1–5	MMM, YM	ELYt, toiminnanharjoittajat, tutkimuslaitokset
Toteutetaan pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiaa	2	Virtavesien elinympäristökunnostus	0,05–0,1	YM, MMM	MMM, SYKE, ELYt, metsänomistajat, Suomen metsäkeskus, metsähallitus, Luke, neuvontajärjestöt, kalatalousalueet, vesialueen omistajat, vesiensuojeluyhdistykset
Toteutetaan kansallista vesien kunnostusstrategiaa	2	Rehevien järvien ja merenlahtien kunnostus	0,05–0,1	YM, MMM	ELYt, SYKE, LUKE, vesiensuojeluyhdistykset, maakuntien liitot, neuvontajärjestöt, kalatalousalueet, vesialueen omistajat
Selvitetään arvokkaiden vesi- ja rantaluontotyyppien suojelua koskevien säädösten tarkistamistarvetta luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälainsäädäntöä kehitettäessä	1	Rehevien järvien ja merenlahtien kunnostus, virtavesien elinympäristökunnostus	0,2–0,5	YM, MMM
Parannetaan edellytyksiä valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantamiseen	4	Virtavesien elinympäristökunnostus	1–5	MMM, YM	ELYt, maakuntaliitot, SYKE
Vesistökunnostusten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen	2	Rehevien järvien ja merenlahtien kunnostus, virtavesien elinympäristökunnostus	1–5	YM, MMM	ELYt, neuvontaorganisaatiot, yhdistykset, säätiöt
Omaehtoisen kunnostustoiminnan ja alueellisten toimijaverkostojen tukeminen sekä koulutuksien järjestäminen	3	Rehevien järvien ja merenlahtien kunnostus, virtavesien elinympäristökunnostus	1–5	YM, MMM	ELYt, neuvontaorganisaatiot, yhdistykset, säätiöt
Kehitetään kunnostusmenetelmiä ja eri menetelmien vaikuttavuuden, tehokkuuden ja pysyvyyden seurantaa	4	Rehevien järvien ja merenlahtien kunnostus, virtavesien elinympäristökunnostus, kalankulkua helpottava toimenpide, vesiliikenteen haittojen vähentäminen, vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja rannikkovesimuodostumissa	5–10	SYKE, LUKE	ELYt, yliopistot, vesiensuojeluyhdistykset, säätiöt, jokineuvottelukunnat, kunnat
Selvitetään vesienhoitoalueittain vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden saastuttamien sedimenttien kunnostamistarvetta ja mahdollisuuksia	4	Vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja rannikkovesimuodostumissa	1–5	YM	AVIt, ELYt, toiminnanharjoittajat, kunnat
Luontopohjaisten ratkaisujen kehittäminen vesirakentamisessa (nature based solutions).	4	Vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja rannikkovesimuodostumissa	0,5–1	ELYt	SYKE, Luke, yliopistot, toiminnanharjoittajat
Ohjeistetaan ja kehitetään pienruoppausten hallintaa ja tarvittaessa siihen liittyvää säätelyä	3 ja 4	Rehevien järvien ja merenlahtien kunnostus, virtavesien elinympäristökunnostus, vesiliikenteen haittojen vähentäminen, vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja rannikkovesimuodostumissa	0,2–0,5	ELYt, SYKE	Väylävirasto, toiminnanharjoittajat