-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus
- 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.4 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Toimenpideohjelman paikkatietoaineisto
-
- 14.1 Ilmastonmuutos
- 14.2 Liikenne ja tienpito
- 14.3 Maa-ainesten ottaminen
- 14.4 Maatalouden peltoviljely ja eläintilat sekä torjunta-aineet
- 14.5 Metsätalous
- 14.6 Pilaantuneet maa-alueet
- 14.7 Suojelusuunnitelmat
- 14.8 Teollisuus
- 14.9 Vedenotto
- 14.10 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 14.11 Pohjaveden ohjauskeinot 3. suunnittelukaudella
-
- Liite 1. Pirkanmaan TPO-osa-alueiden järvien ja jokien (vesimuodostumien) ihmistoimintojen fosforikuorman vähennysprosentit.
- Liite 2. Pirkanmaan toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumien ekologinen luokka, luokituksen taso, ekologisen tilan muutos ja tavoitetilan saavuttaminen.
- Liite 3. Pirkanmaan pohjavesialueet.
- Liite 4. Pohjavesien ohjauskeinojen toteutuminen ja kehittämistarve.
- Liite 5. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoonpano.
- Liite 6. Sanasto.
13.1.2 Pohjavesialueen nimeäminen riskialueeksi
Määrällisen tilan osalta riskialueiksi tulisi nimetä ne pohjavesialueet, joissa ihmistoiminnan aiheuttama muutos pohjaveden pinnan tasossa aiheuttaa riskiä määrällisen tilan kannalta. Tämä voi johtua liiallisesta vedenotosta tai esimerkiksi ojitustoimenpiteistä. Jos yhdyskuntien vedenhankinta vaarantuu tai pohjavedestä riippuvaisten pintavesien ja/tai maaekosysteemien tila on uhattuna alentuneen pohjaveden pinnan tason vuoksi, tulee kyseinen pohjavesialue nimetä riskialueeksi.
Kemiallisen tilan osalta riskialueet nimetään seuraavin perustein:
- Jos pohjavesialueen veden laadussa todetaan vesienhoitoasetuksen (1040/2006) liitteessä 7A lueteltujen aineiden osalta ympäristönlaatunormien ylityksiä yhdessä tai useammassa havaintopisteessä, on tällainen pohjavesialue aina riskialue. Tarkastelussa käytetään vesienhoidonsuunnittelujaksolla mitattujen pitoisuuksien vuosikeskiarvoja. Alueen riskialueeksi nimeämiseen riittää pohjaveden pitoisuuden vuosikeskiarvon ylittäminen ympäristönlaatunormin osalta yhdenkin vuoden osalta. Ohjeellinen tarkastelujakso on kuusi vuotta.
- Vaikka ympäristönlaatunormeja ei vielä olisi ylitettykään, riskialueeksi tulee yleensä nimetä myös sellaiset pohjavesialueet, joiden veden laadussa todetaan paikalliseen luonnontilaan nähden kohonneita pitoisuuksia sellaisten aineiden osalta, jotka esiintyvät pohjavedessä sekä luontaisesti että ihmistoiminnan seurauksena. Mikäli pitoisuuksissa on todettavissa nouseva trendi, tulee alue nimetä riskialueeksi.
- Riskialueiksi nimetään aina sellaiset pohjavesialueet, joissa todetaan ihmistoiminnasta peräisin olevia keinotekoisia orgaanisia yhdisteitä (pitoisuus ylittää määritysrajan). Epäorgaanisten aineiden osalta muodostuma nimetään riskialueeksi, kun pitoisuus pohjavedessä ylittää ohjeellisena arviointiperusteena käytettävän pitoisuuden ja kun nitraattipitoisuus ylittää 15 mg/l tai nitraattityppipitoisuus ylittää 3,3 mg/l.
- Jos pohjavesialueen veden laadussa todetaan torjunta-ainepitoisuuksia useasta eri havaintopaikasta tai toistuvasti yhdestä havaintopaikasta, kyseinen pohjavesialue voidaan nimetä riskialueeksi, vaikka pitoisuudet ovat alle ympäristönlaatunormin.
- Riskialueiksi tulisi myös nimetä sellaiset pohjavesialueet, joissa on todettu sellaisten aineiden pitoisuuksia, jotka ei luonnontilaisessa pohjavedessä esiinny eikä näille ole erikseen annettu ympäristönlaatunormeja vesienhoitoasetuksen liitteessä.
- Jos pohjavedestä riippuvaisten pintavesien ja/tai maaekosysteemien tila on uhattuna ihmistoiminnasta aiheutuneen pohjaveden laadun takia, tulee kyseinen pohjavesialue nimetä riskialueeksi.
- ELY-keskus voi harkintansa mukaan erityisten painavien syiden pohjalta nimetä riskialueiksi myös sellaisia pohjavesimuodostumia joiden veden laadusta ei ole pitoisuushavaintoja, mutta joilla on niin paljon ja niin merkittäviä riskitekijöitä että on ilmeistä, että muodostuman tilatavoitteiden saavuttaminen on uhattuna tai muodostuman pohjaveden tila ei mahdollisesti ole tarkasteluhetkelläkään hyvä. Jos pohjavesimuodostuman kokonaisriskiksi saadaan riskitekijöiden tunnistamisen seurauksena pisteytyksessä 3, pohjavesimuodostuma on syytä nimetä riskialueeksi.