10.2.1 Yhdyskunnat, haja-asutus ja hulevedet

Yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesienhoidon toimenpiteet ovat suunnittelukaudella 2022–2027 osittain samat kuin edellisellä suunnittelukaudella. Uusia toimenpiteitä on neljä. Sektorin toimenpiteet kuuluvat joko perustoimenpiteisiin (P) tai täydentäviin toimenpiteisiin (T).

Esitetyt yhdyskuntien jätevesien vesienhoidon toimenpidemäärät

Laitoksen käyttö ja ylläpito (P): Toimenpiteeseen kuuluu luvanvaraisten yhdyskuntien laitosten käyttö siten, että toimintataso pysyy alkavan suunnittelukauden alkuvaiheen tasolla lupamääräykset täyttäen (toimenpide 1a). Tämä käytön ja ylläpidon perustoiminta on vaikuttavin toimenpide yhdyskuntasektorilla, kun lisäksi laitoksilla toteutetaan kunnossapito- ja uusimistoimia tarpeen mukaan. Asukaslukuna on käytetty jätevedenpuhdistamoiden kuormituksen mukaan laskettua asukasvastinelukua (AVL). (Toimenpiteiden lukumäärien jälkeen suluissa on eritelty eri ELY-keskusten osa-alueelle esittämien toimenpiteiden määrät. HAM = Hämeen ELY-keskus, KES = Keski-Suomen ELY-keskus, PIR = Pirkanmaan ELY-keskus, VAR = Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Viemärilaitoksen käyttö ja ylläpito Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Laitosten käytön ja ylläpidon tehostaminen (T): Pistekuormituksen päästöjen hallintatoimenpiteet, ennakkovalvonta mukaan lukien, on tarvittaessa saatettava ajan tasalle toimenpideohjelmien tarkistamisessa. Tähän sisältyy lupien muuttamisen vireille paneminen, jos ympäristönsuojelulain mukaiset luvan muuttamisen edellytykset täyttyvät.

Laitosten käytön ja ylläpidon tehostaminen Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen (P): Uusi toimenpide, jolla parannetaan ja kehitetään laitosten ja osuuskuntien toimintavarmuutta ja häiriötilanteisiin varautumisen kattavuutta. Varautumisesta olisi tehtävä jatkuva prosessi, jolla voidaan turvata toiminnan jatkuvuus ja myös ympäristön hyvä tila.

Ennaltavarautumisvelvollisuuden (YSL 15 §) mukaisilla varautumissuunnitelmilla, suunnitelmilla häiriötilanteisiin varautumisesta (VHL 15 a §), riskienhallintasuunnitelmilla ja riskikartoituksilla voidaan estää ympäristövahinkoja sekä varmistaa tehokas toiminta ja seurausten minimointi onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Riskienhallinnassa otetaan huomioon myös vedenhankintaan käytettävien pinta- ja pohjavesien hyvän laadun turvaaminen kaikissa oloissa. Toimintavarmuutta voidaan parantaa esim. Water Safety Plan ja Sanitation Safety Plan -tyyppisten riskienhallintaohjelmien avulla.

Ympäristöriskikartoituksia, riskien hallintaa ja häiriötilanteisiin varautumista kehitetään myös kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnin osalta ja riskien hallintaa on syytä tarkastella myös teollisuusjätevesisopimusten kannalta. Viemäriverkoston osalta monistetaan valmiita toimintamalleja herkkien alueiden ylivuotopaikkojen toimintavarmuuden lisäämiseksi.

Toimenpiteen lähtökohta on, että kaikilla yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla on lainvaatimana joko vesihuoltolain 15 a § tai ympäristönsuojelulain 15 § mukainen varautumissuunnitelma, joka päivitetään vesienhoitokauden aikana ainakin kerran. Suunnitelmien lukumäärä on laskettu arvioidun vuoden 2027 puhdistamoiden lukumäärän perusteella.

Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain (teollisuus):

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (P): Tunnistetaan luvanvaraisten laitosten vesiympäristölle vaarallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat sekä tehostetaan vaarallisten aineiden tarkkailuja uusittujen ohjeistojen mukaisesti ja hyödynnetään tarvittaessa uusien tutkimushankkeiden tuloksia (mm. HAZBREF ja CWPharma) päästöjen vähentämiseksi. Otetaan huomioon myös teollisuuslaitoksista yleisen viemärin kautta tulevat päästöt sekä hulevedet.

Toimenpiteessä tarkastellaan tarkkailuohjelmien näytteenottotiheyttä ja määrityskattavuutta ottaen huomioon vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden lisäksi myös vapaaehtoisesti tarkkailuohjelmaan otetut mikromuovit, lääkeainejäämät ja muut kuin lainsäädännössä esiintyvät mikropollutantit.

Vesiympäristölle haitallisten aineiden vaikutuksia vähennetään edelleen tarvittaessa ympäristölupamenettelyn ja valvontatoimien avulla. Haitallisista aineista syntyviä riskejä vesiympäristölle vähennetään mm. korvaamalla vaarallisia ja haitallisia aineita sisältävien kemikaalien käyttöä vähemmän haitallisilla kemikaaleilla sekä tehostamalla vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneiden laitosten jätevesien esikäsittelyä.

Toimenpiteeseen on arvioitu uusien tai päivittyvien ohjelmien lukumäärä. Oletus on, että olemassa olevat ohjelmat päivittyvät ainakin kerran kauden 2022–2027 aikana.

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Viemäreiden vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen (P): Pääsääntöisesti kaikkien vesihuoltolaitosten omaisuuden ja verkostotiedon hallinta tähtää saneerausvelan lyhentämiseen, ja investoinneissa vesihuoltoverkostojen saneerauksiin ja kunnossapitotoimiin toteutetaan toimenpiteitä, jotka kohdistetaan viemäriverkoston runsaimmin vuotaviin kohtiin. Saneerauksissa suositaan pääsääntöisesti erillisviemäröintiä. Ennustetut sään ääriolosuhteiden muutokset kuten yleistyvät rankkasateet ja tulvat korostavat vuotovesien vähentämisen tarvetta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ylivuotojen ehkäisyyn laitoksilla ja verkostossa pohjavesialueilla. Myös laitosten varautumissuunnitelmissa käsitellään sään ääriolosuhteisiin varautumista. Vuotovesien seurauksina ovat verkostoylivuodot, pumppaamoiden ylivuodot ja puhdistamoiden ohijuoksutukset.

Toimenpiteeseen vaikuttaa eri tahojen toimivallan piirissä olevia tekijöitä (toisen toimijan omistaman viemäriverkon vuotovedet, tonttijohdot ja kiinteistöjen kuivatus- ja hulevedet).

Toimenpiteeseen arvioidaan saneerauksia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti tehneiden vesihuoltolaitosten lukumäärä vesihuollon tietojärjestelmän (Veeti) tietojen perusteella.

Viemäreiden vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Puhdistamoiden sulkeminen ja jätevesien käsittelyn keskittäminen (T): Toimenpide sisältää uudet, vanhoja laitoksia korvaavat jätevedenpuhdistamot sekä uudenveroisiksi peruskunnostettavat käyttöön jäävät puhdistamot. Toimenpideohjelmassa esitetyt puhdistamohankkeet perustuvat kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja alueellisiin vesihuollon yleissuunnitelmiin.

Toimenpiteessä arvioidaan vesienhoitokauden 2022–2027 aikana tapahtuvien jätevedenpuhdistamoiden sulkemisten ja jätevesienkäsittelyn keskittämisen myötä vesimuodostumista poistuvan pistekuormituksen määrää (AVL).

Puhdistamoiden sulkeminen ja jätevesien käsittelyn keskittäminen vesimuodostumittain Pirkanmaan TPO:n osa-alueilla:

Ravinteiden poiston vapaaehtoinen tehostaminen Green Deal -vesiensuojelusopimuksen keinoin (T): Green Deal -vesiensuojelusopimuksen keinoin vesihuoltolaitoksia kannustetaan jatkuvaan jäteveden puhdistuksen parantamiseen. Laitokset tehostavat fosforin ja typen poistoa ja vähentävät kuormitusta mahdollisimman hyvin sovittujen ja omien asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi paremmin kuin luvassa edellytetään.

Mahdollisiksi vesiensuojelusopimukseen liittyjiksi on arvioitu ne nykyiset yhdyskuntajäteveden puhdistamot, jotka ovat suunnitellusti toiminnassa kauden 2022–2027 lopussa ja joiden kuormitus on yli 10 000 AVL sekä Sulkavuoren ja Nokian uudet puhdistamot.

Ravinteiden poiston vapaaehtoinen tehostaminen Green Deal -vesiensuojelusopimuksen keinoin Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostaminen (T): Toimenpide kattaa niin laadullisen (ravinteet, hygienia, vaaralliset ja haitalliset aineet) parantamisen kuin määrällisen hallinnan eli tulvasuojelun lisäksi myös hulevesien roska- ja mikropollutanttipäästöjä pyritään vähentämään. Käsittelyllä tarkoitetaan mm. hulevesien (ml. viheralueiden valumavedet) pidättämistä, viivyttämistä sekä luonnonmukaisia menetelmiä (mm. imeyttäminen, kosteikot) hulevesien laadun parantamiseksi sekä hallittua johtamista vesistöön siten, että pohjaveden muodostuminen turvataan. Kaavoittamisen ja yhteen sovitettujen kuntien hulevesisuunnitelmien ja vesihuollon kehittämissuunnitelmien kautta ja edistetään hulevesien kestävää hallintaa.

Hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostaminen Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Esitetyt haja-asutuksen vesienhoidon toimenpidemäärät

Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttöä ja ylläpitoa toteutetaan sen mukaisesti kuin vuoden 2017 lainsäädäntömuutoksessa edellytetään (valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017). Jätevesienkäsittelyn on täytettävä ranta- ja pohjavesialueilla 31.10.2019 lähtien lainsäädännön vaatimukset ja vaadittavat tehostetun käsittelyn toimenpiteet pitäisi olla toteutettuna. Myös muilla alueilla toimenpiteitä on jo tehty kiinteistön peruskorjausta vastaavien remonttien yhteydessä.

Vesienhoidon tavoitteena on myös lisääntyvästä loma-asutuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentäminen. Loma-asunnoilla tulisi käyttää varustetason ja käyttöasteen noususta huolimatta pääosin kuiva- ja kompostikäymälöitä sekä harmaiden vesien suodatusta myös uudisrakentamisessa. Kompostikäymälöiden käyttöä tulisi lisätä myös vakituisesti asutuissa haja-asutusalueiden kiinteistöissä. Olennaista parhaan mahdollisen kiinteistökohtaisen ratkaisun valinnassa on mm. se, että järjestelmän käytön ja huollon vaatimukset sopivat kiinteistön käyttäjän edellytyksiin ja vaatimuksiin, tarvittaessa huoltopalvelujen avulla.

Haja-asutuksen kuormitus tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulakiin perustuvia tarkentavia ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan tarkentaa haja-asutuksen vesiensuojelun tavoitteita ja painopistealueita ja niitä voidaan laatia muun muassa vesiensuojelun kannalta herkille vesistöille ja niiden valuma-alueille sekä pohjavesialueille. Yleisesti haja-asutuksen vesistövaikutukset on Pirkanmaalla tulkittu suhteellisen pieniksi, mutta niillä voi olla merkittävä paikallinen vaikutus vesien tilaan esimerkiksi luontaisesti karuilla ja kirkasvetisillä vesialueilla

Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito (P): Haja-asutusalueilla kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien asianmukainen käyttö ja ylläpito on edellytys järjestelmien toimimiselle siten, että puhdistustasovaatimus saavutetaan, ravinnekuormitus vesistöihin vähenee ja riski pohjaveden laadun tai ympäristön tilan heikkenemiselle vähenee. Ranta- ja pohjavesialueiden kiinteistöjen siirtymäajan umpeuduttua edistetään muiden alueiden kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien saattamista säännösten vaatimukset täyttäviksi sitä mukaa kun vaatimuksia edellytetään. Lisäksi järjestelmien korjaaminen jatkuu ranta- ja pohjavesialueilla, kun käsittelyvaatimuksista saadut poikkeamiset raukeavat.

Ranta- ja pohjavesialueilla olevien vakituisesti asuttujen ja vapaa-ajan rakennusten jätevesijärjestelmät pitäisi olla saneerattuna jo edellisen vesienhoitokauden aikana. Kauden 2022–2027 toimenpiteenä on siten näiden järjestelmien ylläpitäminen. (Toimenpiteiden lukumäärien jälkeen suluissa on eritelty eri ELY-keskusten osa-alueelle esittämien toimenpiteiden määrät. HAM = Hämeen ELY-keskus, KES = Keski-Suomen ELY-keskus, PIR = Pirkanmaan ELY-keskus, VAR = Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Herkillä alueilla (ranta- ja pohjavesialueet) taajaman ulkopuolella olevat vakituisesti asutut rakennukset Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Herkillä alueilla (ranta- ja pohjavesialueet) taajaman ulkopuolella olevat vapaa-ajan rakennukset Pirkan-maan TPO:n osa-alueittain:

Ehdotukset täydentäviksi toimenpiteiksi

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen (T): Kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa sekä muilla alueilla kiinteistön peruskorjausta vastaavan remontin yhteydessä. Hyvää ympäristökäytäntöä koskevat ohjeet on mahdollista koota kuntien menettelytapakokemuksista valvonnan ja edistämisen suhteen.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostamistoimenpiteen osalta otetaan huomioon kaikki ne kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät, jotka tehostetaan vuosien 2022–2027 aikana nykyisten vaatimusten edellyttämälle tasolle.

Tehostamistoimien kohteena olevien rakennusten lukumäärä on 50 % taajamien ulkopuolisista muualla kuin ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevista vakituisesti asutuista rakennuksista.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen (vakituiset asunnot) Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen (vapaa-ajan asunnot) Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Vapaa-ajan rakennusten osalta tehostamistoimien kohteena olevien rakennusten lukumäärä on puolet taajamien ulkopuolisista muualla kuin ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevista vapaa-ajan rakennuksista, jotka ovat varusteltu kantovettä laajemmin. Vapaa-ajanasunnoista 60 % arvioitiin olevan kantoveden varassa. Toisin sanoen vapaa-ajanasuntojen osalta kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostamisen rakennusten määrä on 20 % kunkin TPO:n osa-alueen taajamien ulkopuolisista muualla kuin ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevista vapaa-ajan rakennusten lukumäärästä.

Taulukossa 10.1. on esitetty yhdyskuntien ja haja-asutuksen ohjauskeinot ja niiden vastuutahot.

Taulukko 10.1. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen keskeisimmät ohjauskeinot, vastuutahot sekä yhteistyötahot vesienhoidon 3.suunnittelukaudella.