4 Keskeiset kysymykset
Vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella ovat hajakuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus, happamien sulfaattimaiden aiheuttamat ongelmat sekä vesistöjen rakentamisesta ja säännöstelystä aiheutuneet muutokset. Paikoitellen myös tulvat ja alivirtaamakausien kuivuus aiheuttavat ongelmia.
Näsijärven ja Tarjanteen osa-alueella peltoja on varsin niukasti, joten hajakuormituspaine ei ole niillä merkittävä. Valuma-alueen perusteella veden laadun ominaispiirteitä ovat ruskea väri, happamuus, vähäinen suolojen määrä ja luontainen karuus. Tarkastelualueen pohjoisosassa on joitain turvetuotantoalueita. Muutokset puunjalostusteollisuudessa ovat vähentäneet alueen vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta merkittävästi. Tarkastelualueen muu pistekuormitus on ollut varsin vähäistä eikä merkittävää laaja-alaista likaantumista ole todettavissa.
Iso-Längelmäveden ja Hauhon reitin suuriin järvialtaisiin kohdistuva fosforikuormitus on valtaosaltaan peräisin maataloudesta. Pellot keskittyvät vyöhykkeeksi järvien ja jokien ympärille. Eläintilojen suurimmat keskittymät ovat Pakkalanjärven-Keljonjärven alueella. Alueen eläintilat ovat pääasiassa broileritiloja. Valtakunnallisestikin tarkasteluna alueen broilerikasvatus on huomattavaa. Turpeenottoalueita ei ole reitillä. Ongelmana reitillä on lahtialueiden ja pienten järvien rehevöityminen ja erityisesti aika-ajoin ilmenevät sinilevien paikalliset massaesiintymät. Alueella on havaittu myös pyydysten limoittumista. Pistekuormitus muodostuu lähinnä taajamien jätevesistä. Merkittävää teollista kuormitusta reitillä ei ole koskaan ollut.
Ikaalisten reitin ja Jämijärven osavaluma-alueilla on maatalouden kuormitus suurin tekijä kuormituslähteittäin tarkasteltuna. Maatalousmaa jakautuu siten, että valtaosa pelloista on Kovesjoen-Kyrösjärven-Sipsiön muodostaman linjan eteläpuolisella alueella. Linjan pohjoispuolella pellot ovat keskittyneet lähinnä järvien lähialueille. Karjatalous keskittyy lähinnä Mahnalanselän ja Kirkkojärven alueelle sekä Kyrösjärven Kovelahden ja Jämijärven läheisyyteen. Metsätalouden kuormitus on kaikilla osavaluma-alueilla vähäistä. Metsätalouden ja turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormituksella on kuitenkin alueellista merkitystä. Pirkanmaan turvetuotantoa on keskittynyt reitille erityisesti reitin pohjoisosiin sekä Satakunnan puolella Jämijärven alueelle. Paikoitellen turvetuotanto onkin merkittävä maankäyttömuoto. Kiintoaineen lisääntyminen haittaa etenkin virtakutuisten kalojen ja rapujen lisääntymistä. Muun pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on vähäinen. Haja-asutuksen merkitys korostuu erityisesti Kyrösjärven eteläosalla.
Koko Pirkanmaan alueella vedenlaadun ongelmat keskittyvät erityisesti Pyhäjärven ja Vanajaveden -osa-alueelle. Heikointa vedenlaatu on Pyhäjärven suljetuilla lahtialueilla, Nuutajärvessä, Äimäjärvellä ja Lepaanvirrassa-Miemalanselällä. Hajakuormitus on merkittävä vedenlaatua heikentävä tekijä. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamot ovat merkittävimmät pistekuormittajat. Teollisen toiminnan vuoksi pohjoisen Pyhäjärven ja Vanajaveden sedimenteissä on haitta-aineita.
Pirkanmaalla pohjavesien laatu on yleensä ottaen hyvä. Kolmannen vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä riskialueiksi luokiteltiin 31 pohjavesialuetta, joilla esiintyi ihmistoiminnasta peräisin olevia haitta-aineita. Pirkanmaalla pohjaveden laatuongelmia aiheuttavat erityisesti vanhat päästöt teollisuudesta ja yritystoiminnasta, pilaantuneet maa-alueet, tiesuolaus, polttonesteiden käsittely ja maatalous. Haitta-ainepitoisuuksista huolimatta suurella osalla näillä pohjavesialueilla sijaitsevista vedenottamoista raakavesi on talousveden laatustandardien mukaista.
Riskialueille tehtiin kemiallisen tilan arviointi, jossa otettiin huomioon haitta-aineiden ympäristövaikutukset, vaikutus pintavesiin, niistä riippuvaisiin maaekosysteemeihin sekä vedenhankintaan. Arvioinnin perusteella viisi pohjavesialuetta on luokiteltu huonoon kemialliseen tilaan. Syynä kemiallisen tilan heikkenemiseen ovat liuottimet ja torjunta-aineet. Määrällisen tilan perusteella huonoon tilaan on arvioitu yksi alue.
Pohjavesialueille on viime vuosina tehty pilaantuneen maaperän kunnostuksia. Tampereen seudulla on laadittu useita harjujen geologisia rakenneselvityksiä. Myös suojelusuunnitelmia on tehty, päivitetty ja toteutettu pohjavesialueilla olevien riskien ja mahdollisten haitta-aineiden tunnistamiseksi ja pohjaveden hyvän laadun turvaamiseksi. Lisäksi vesihuoltolaitokset ovat tehneet häiriötilannesuunnittelua ja tunnistaneet riskejä alueilla.
Vaikka pohjavesistä on laatutietoa suhteellisen vähän, on kuitenkin vesienhoitosuunnitelmakaudella 2022–2027 jonkun verran aiempaa enemmän veden laatutietoa käytettävissä. Uusiempien vedenlaatutietojen perusteella tehdään vuoden 2019 aikana pohjaveden tilan arviointi.
Pohjaveden hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen vaativat jatkossa erityisesti riskienhallintaa maankäytön suunnittelun keinoin, suojelusuunnitelmien laatimista ja toteuttamista, pohjavedenlaadun seurantaa sekä riittävien pohjaveden suojelutoimenpiteiden toteuttamista.
