12 Pohjavesien tilan seuranta

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittelee toimialueensa pohjavesien seurannan vesienhoitoasetuksen (1040/2006) luvun 4 mukaisesti. Alueelle laaditaan seurantaohjelma, jossa yhdistetään soveltuvin osin viranomaisten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajan muun lain nojalla tekemä tarkkailu. Seurantaohjelmassa esitetään tarvittavat seurantapaikat ja -alueet, seurattavat tekijät sekä seurantatiheys.

Pohjavesien tilaa on seurattava säännöllisesti pohjavesialueiden ihmistoiminnan vaikutusten arvioimiseksi sekä luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman pitkäaikaisvaikutuksen selvittämiseksi (perusseuranta). Jos on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta (riskipohjavesialueet ja huonossa tilassa olevat pohjavesialueet), pohjavesien seuranta on järjestettävä siten, että saadaan selville vesien tila ja toimenpideohjelman toimenpiteiden vaikutukset (toiminnallinen seuranta). Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti.

Määrällisen tilan perus- ja toiminnallisessa seurannassa seurataan pohjaveden pinnan korkeutta. Toiminnallisessa seurannassa seurataan lisäksi otettavan pohjaveden määrää. Pohjaveden kemiallisen tilan perusseurantaan kuuluvat happipitoisuus, pH-luku, sähkönjohtavuus, nitraatti ja ammonium sekä ihmisen toiminnasta pohja-vesimuodostumalle aiheutuvaa riskiä kuvaavat muut muuttujat. Erityisesti otetaan huomioon vesienhoidon asetuksen (Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006) liitteessä 7 A tarkoitetut pohjavettä pilaavat aineet. Lisäksi on valittava tekijöitä, jotka osoittavat ihmisen toiminnasta pohjavesimuodostumalle mahdollisesti aiheutuvan riskin. Kemiallisen tilan toiminnallisessa seurannassa on seurattava vähintään niiden liitteessä 7 A mainittujen pilaavien aineiden pitoisuuksia pohjavedessä, jotka voivat aiheuttaa pohjavesialueella riskin pohjaveden pilaantumisesta.

Pohjavesimuodostumat (=pohjavesialueet), ryhmitellään mm. seurantaa varten suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Ryhmittelyn perusteena on ollut kohtalaisen suurpiirteinen pohjavesialueiden geologinen aluejako. Kustakin pohjavesimuodostumaryhmästä valitaan vesienhoidon järjestämistä varten riittävästi edustavia seurattavia pohjavesialueita ja seurantapisteitä, joiden perusteella koko ryhmän määrällinen ja kemiallinen tila voidaan yleistää tai arvioida. Käytännössä pohjaveden perusseurantaan valitaan tämän mallin mukaisesti ympäristöhallinnon seuranta-asemien lisäksi edustavia vedenottamokohteita, joilla seurataan raakaveden laatua. Toiminnallista seurantaa varten ei käytetä ryhmittelyä vaan kutakin riskialuetta seurataan yksilöllisesti.

Myös yksittäisiä tutkimustuloksia voidaan käyttää tässä työssä, kun tutkimustieto on verrattavissa vesienhoidon seurantaan (mm. analyysimenetelmät, näytteenotto ja laadunvarmistus). Muutossuuntien laskenta tehdään pohjavesimuodostumalle (tai ryhmälle). Merkitykselliset ja pysyvät nousevat muutossuunnat on käännettävä laskeviksi. Pitoisuuksien muutossuuntia tarkastellaan kaikkien pohjaveden laadun kannalta merkittävien aineiden tai aineryhmien osalta. Vesienhoitosuunnitelmassa tulee olla yhteenveto, miten kunkin havaintopaikan tuloksia on käytetty pitoisuuksien muutossuuntien arvioimiseen.