7.5 Pintavesien tilan seuranta
Laki vesien- ja merenhoidosta edellyttää, että seurannalla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva vesien tilasta. Seurantatiedon perusteella arvioidaan tarvittavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikuttavuutta, jotta vesiin kohdistuvia paineita voidaan hillitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Seurantaohjelmassa tulee huomioida erilaisten pintavesityyppien esiintyminen alueella. Seurantaan tulee kuulua perus-, toiminnallisen ja tarvittaessa tutkinnallisen seurannan osat, joissa viranomaisella ja toiminnanharjoittajalla on omat painopisteensä (kuva 7.3).
Kuva 7.3. Pintavesien seurantaohjelman rakenne. VHA-seuranta = vesienhoitoalueen seuranta.
Perusseurannan tavoitteena on antaa yleiskuva vesistöjen tilan kehityksestä. Sitä tehdään sekä vähän kuormitetuilla että hajakuormitetuilla alueilla ja siitä vastaa pääasiassa ympäristöhallinto.
Toiminnallista seurantaa tehdään kuormitetuilla alueilla. Pistekuormitetuilla alueilla seuranta tapahtuu enimmäkseen lupamääräysten mukaisena velvoitetarkkailuna. Koska Pirkanmaan alueella velvoitetarkkailualueille kohdistuu myös hajakuormitusta, näiltä paikoilta saadaan tietoja piste- ja hajakuormituksen yhteisvaikutuksesta. Hajakuormituksen vaikutuksia seurataan myös ympäristöhallinnon hoitamassa ja maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittamassa erillisseurannassa. Lisäksi vuonna 2015 LUKE (Luonnonvarakeskus) on perustanut metsätalouden vaikutusten seurantaverkon. Toiminnalliseen seurantaan on myös otettu mukaan sellaisia kunnostus- ja hoitokohteita, joiden tilaa sekä tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia seurataan pysyväisluonteisesti ja jotka tällä hetkellä eivät ole hyvässä ekologisessa tilassa. Seurannan toteuttajina voivat silloin olla myös mm. kunnat ja erilaiset yhteisöt, jotka vastaavat kohteen kunnostustoimista.
Perusseurantapaikoilla pyritään mahdollisimman laajaan biologiseen seurantaan, toiminnallisessa seurannassa biologisia muuttujia voi olla vähemmän. Seurannan sisältö ja tiheys vaihtelevat. Perusseurannassa biologista tietoa tuotetaan vähintään kuuden vuoden välein, toiminnallisessa seurannassa vähintään kolmen vuoden välein. Jotkut vesistöt ovat seurannassa joka toinen vuosi, mutta enää vain muutamat vuosittain.
Pirkanmaan ELY-keskus on vuonna 2015 päivittänyt seurantaohjelman vuosille 2016–2022. Suuria muutoksia vedenlaadun seurantaohjelmaan ei ole tehty. Seuranta jakaantuu edelleen perusseurantaan ja toiminnalliseen seurantaan.
Vedenlaadun ja biologisen seurannan lisäksi Pirkanmaan ELY-keskuksella on hydrologista seurantaa (mm. vedenkorkeudet, virtaamat ja lumen syvyys). Suuri osa havaintoasemista on automatisoitu, ja niiden tietoja voidaan seurata lähes ajantasaisesti. Hydrologinen seurantaverkosto jakaantuu ympäristökeskuksen ja ulkopuolisten ylläpitämiin havaintopaikkoihin. Seurannan lisäksi jokaiselle vesistöalueelle on laadittu vesistömalli, jonka avulla voidaan arvioida vesimäärää niiltäkin alueilta, joista ei ole havaintoja. Mallit ovat tärkeitä erityisesti tulvien ennustamisessa ja seuraamisessa.
Lähes kaikki yli 100 ha:n järvet ovat joko seurannassa, velvoitetarkkailussa tai kunnat ottavat niistä ajoittain näytteitä (kuva 7.4). Valuma-alueeltaan yli 100 km2:n joet ovat myös joko tarkkailussa tai seurannassa. Pienempien vesistöjen tilaa seurataan kartoitusluonteisesti. Pistekuormituksen toiminnalliseen seurantaan on valittu velvoitetarkkailuista vain tärkeimmät havaintopaikat niillä alueilla, jotka eivät ole hyvässä ekologisessa tilassa. Velvoitetarkkailut kokonaisuudessaan tai kaikki velvoitetarkkailupaikat eivät siten ole mukana toiminnallisessa seurannassa. Kaikki velvoitetarkkailujen tulokset kuitenkin käytetään hyväksi vesien tilan arvioinnissa, ja tarkkailuissa pyritään käyttämään samoja menetelmiä kuin ympäristöhallinnon seurannoissa.
Kuva 7.4. Pirkanmaan pintavesien seurantapisteet. (linkki paikkatietokarttaan)
