-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus
- 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.4 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Toimenpideohjelman paikkatietoaineisto
-
- 14.1 Ilmastonmuutos
- 14.2 Liikenne ja tienpito
- 14.3 Maa-ainesten ottaminen
- 14.4 Maatalouden peltoviljely ja eläintilat sekä torjunta-aineet
- 14.5 Metsätalous
- 14.6 Pilaantuneet maa-alueet
- 14.7 Suojelusuunnitelmat
- 14.8 Teollisuus
- 14.9 Vedenotto
- 14.10 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 14.11 Pohjaveden ohjauskeinot 3. suunnittelukaudella
-
- Liite 1. Pirkanmaan TPO-osa-alueiden järvien ja jokien (vesimuodostumien) ihmistoimintojen fosforikuorman vähennysprosentit.
- Liite 2. Pirkanmaan toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumien ekologinen luokka, luokituksen taso, ekologisen tilan muutos ja tavoitetilan saavuttaminen.
- Liite 3. Pirkanmaan pohjavesialueet.
- Liite 4. Pohjavesien ohjauskeinojen toteutuminen ja kehittämistarve.
- Liite 5. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoonpano.
- Liite 6. Sanasto.
3.1.1 Vedenhankintakäytössä olevat pintavedet
Yhdyskuntien vedenhankinnan vesilähteenä käytettäviä pintavesiä on Pirkanmaan alueella neljä: Roine, Näsijärvi, Mallasvesi ja Vihnusjärvi (kuva 3.1). Tällä hetkellä Pirkanmaan määrällisesti merkittävin pintavesilähde on Roine. Pääosa Tampereen Veden toimittamasta talousvedestä valmistetaan Ruskon vedenpuhdistamolla Roineen pohjoisosasta otettavasta raakavedestä. Roineen merkitystä raakavesilähteenä lisää entisestään Tavase Oy:n tekopohjavesilaitoksen mahdollinen toteutuminen. Kangasalan ja Pälkäneen alueelle sijoittuvan laitoksen on suunniteltu käyttävän Roinetta raakaveden vesilähteenä.
Toinen määrällisesti merkittävä pintavesilähde on Näsijärvi. Tampereen Veden toinen suuri vedenpuhdistuslaitos, Kaupinoja, ottaa raakavetensä Näsijärven eteläosasta. Pohjoisempaa Näsijärvestä vettä ottavat myös Kämmenniemen ja Polson pienet vedenpuhdistamot (Tampereen Vesi). Näsijärven merkitys vesilähteenä tulee korostumaan entisestään, kun Kaupinojan saneeraus saadaan päätökseen ja se alkaa toimia Tampereen Veden toisena päälaitoksena Ruskon vedenpuhdistamon rinnalla.
Pirkanmaan kolmas vedenottokäytössä oleva pintavesi on Mallasvesi, josta Valkeakosken kaupungin vesihuoltolaitos ottaa vettä. Tyrynlahden vesiasema on uusittu 2020.
Neljäs vedenoton pintavesi, Vihnusjärvi, on yksi Nokian Vesi Oy:n keskeisitä raakavesilähteistä. Järven vettä pumpataan tekopohjaveden valmistamiseksi Viikinharjuun, mistä se kulkeutuu Maatialanharjuun. Lisäksi Vihnusjärven vettä imeytyy rantaimeytymisen kautta Maatialanharjun pohjaveteen.
Tiedot vedenottamoista ja vedenottomääristä ovat VEETI-järjestelmästä. Kaikki vedenhankintavesistöt ovat hyvässä ekologisessa tilassa.