-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
1.1 Vesienhoidon tavoitteet
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2000/60/EY) Euroopan yhteisön vesipolitiikan suuntaviivoista tuli voimaan 22.12.2000. Direktiivin tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen hyvä tila saavutetaan koko EU:n alueella. Suomessa direktiivi on pantu toimeen lailla vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja lakia täydentävillä asetuksilla. Vesienhoitolailla säädetään muun muassa viranomaisten yhteistyöstä, vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämisestä, seurannasta, vesien luokittelusta, vesienhoidon suunnittelusta ja vesistöille asetettavista ympäristötavoitteista. Tärkeä osa kokonaisuutta on myös kansalaisten ja sidosryhmien osallistaminen vesienhoidon suunnitteluun ja toteutukseen.
Vesienhoidon suunnittelua varten Suomi on jaettu kahdeksaan vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitoalueella tarkoitetaan aluetta, joka koostuu yhdestä tai useasta vesistöalueesta sekä niihin yhteydessä olevista pohja- ja rannikkovesistä. Jokaiselle vesienhoitoalueelle tulee laatia vesienhoitosuunnitelma, jossa kuvataan kattavasti alueen pinta- ja pohjavesien tila, tavoitteet ja toimenpiteet hyvin tilan saavuttamiseksi tai turvaamiseksi. Vesienhoitosuunnitelma sisältää yhteisen näkemyksen koko vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Vesienhoitokaudet ovat kuuden vuoden mittaisia. Ensimmäinen suunnittelukausi käsitti vuodet 2010 – 2015, toinen kausi vuodet 2016 – 2021 ja järjestyksessään kolmannet vesienhoitosuunnitelmat valmisteltiin vuosille 2022 – 2027. Valtioneuvoston hyväksyi uudet vesienhoitosuunnitelmat 16.12.2021.
Pohjois-Savo kuuluu valtaosin Vuoksen vesienhoitoalueeseen ja läntisen Rautalammin reitin osalta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen (kuva 1). Näiden alueiden vesienhoitosuunnitelmissa on yhteenveto vesienhoitoalueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskusten) omille toimialueilleen laatimista vesienhoidon toimenpideohjelmista. Alueellisissa toimenpideohjelmissa esitetään yksityiskohtaisemmin kunkin suunnittelualueen pinta- ja pohjavesien tilaan, muutostekijöihin, tilatavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvät asiat. Vesienhoitosuunnitelmat, toimenpideohjelmat ja vesien tilan seurantaohjelma muodostavat vesienhoidossa toisiaan täydentävän kokonaisuuden.
Tämä vesienhoidon toimenpideohjelma on laadittu Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueen pinta- ja pohjavesille ja siinä esitetään vesienhoidon alueelliset tavoitteet vuosille 2022 – 2027.
Kuva 1. Pohjois-Savon sijoittuminen Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitoalueelle.