6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila

Pohjois-Savon pintavesimuodostumille on määritelty niiden vesistörakentamisesta ja säännöstelystä aiheutuva hydromorfologinen muuttuneisuus. Arvioitavat hydromorfologiset tekijät ovat virtausolot, viipymä, vedenkorkeus, syvyyssuhteet, pohjan ja rantavyöhykkeen rakenne sekä yhteys pohjaveteen (VN asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006, 9§).

Järvien kohdalla arvioidaan säännöstelystä, muusta patoamisesta tai järvenlaskusta aiheutuneita muutoksia vedenkorkeuksissa ja niiden vaihtelurytmissä. Joissa suurimmat muutokset johtuvat säännöstelystä tai rakentamisesta aiheutuneista virtaamamuutoksista, patojen muodostamista kulkuesteistä ja rakentamisen aiheuttamista muutoksista uoman ja rantojen morfologiassa.

Vesirakentamisen seurauksena syntyneet kalojen vaellusesteet on arvioitu osana vesistöjen hydromorfologista muuttuneisuutta. Yksittäisenä tekijänä vaelluskalojen liikkumisen estävät patorakenteet eivät välttämättä edellytä välittömiä vesienhoidon lisätoimenpiteitä.  Koska vaelluskalojen elinkiertoon kuuluvat lisääntymisalueet ja syönnösalueet voivat sijaita kaukana toisistaan, nousueste voi estää kalojen liikkumisen niiden välillä, jolloin vaikutukset kalakantoihin voivat ulottua laajalle alueelle niin nousuesteen ylä- kuin alapuolisessakin vesistössä

Jos muutokset ovat olleet hyvin suuria ja hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tarpeelliset hydromorfologiset toimenpiteet aiheuttaisivat merkittävää haittaa vesistön tärkeälle käytölle, vesimuodostuma voidaan nimetä voimakkaasti muutetuksi tai keinotekoiseksi.

Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet tarkastellaan yksilöllisesti ja niiden vertailuolot määritellään vesistökohtaisesti arvioimalla toimenpiteiden avulla saavutettavissa oleva tila. Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ympäristötavoite, hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila, voidaan määrittää kahdella toisistaan poikkeavalla tavalla. Suomessa ja useissa muissa EU-maissa on päädytty käyttämään yksinkertaisempaa lähestymistapaa, jossa ympäristötavoitteen määrittäminen tapahtuu vesistön nykytilasta käsin.

Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan, kuinka paljon ekologista tilaa voidaan parantaa sellaisilla hydromorfologisilla parannustoimilla, joista ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistön tärkeälle käytölle. Jos toimenpiteillä arvioidaan olevan suuri vaikutus ekologiseen tilaan, luokitellaan vesimuodostuma alle hyvän hydromorfologisen tilan. Jos toimenpiteillä aikaansaatava parannus ekologiseen tilaan on vain vähäinen, määritetään vesimuodostuma hyvään hydromorfologiseen tilaan. Jos arvio sijoittuu näiden kahden luokan väliin, voidaan tarvita lisäselvityksiä lopullisen arvion tarkentamiseksi.

Toisessa vaiheessa arvioidaan veden laadun tilaluokka niiltä osin, kun heikentyminen ei johdu hydromorfologisista muutoksista. Luokituksen lähtökohtana on fysikaalis-kemiallinen tilaluokka. Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman lopullinen saavutettavissa oleva ekologinen tilaluokka määräytyy huonomman tekijän, vedenlaatu tai hydromorfologinen tila, mukaan.

Pohjois-Savon keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt on arvioitu hydromorfologisten ominaisuuksien suhteen hyvään tilaan lukuun ottamatta Murennusjokea, Atronjoen luonnonuomaa sekä Karsanjärveä ja Kiekan kanavaa. Murennusjoella ja Karsanjärvellä ekologista tilaa voidaan parantaa rakentamalla kalatiet Salahmin voimalaitoksen ja säännöstelypadon sekä Atronjoen voimalaitosten yhteyteen ja Atronjoen luonnonuoman tilaa voidaan parantaa ympärivuotisella minimijuoksutuksella sekä elinympäristökunnostuksella. Kiekan kanavan muodostama täydellinen vaelluseste voidaan poistaa rakentamalla vanhaan Vasaralanjoen luonnonuomaan luonnonmukainen kalatie. Hautajoella ja Kiurujoella vesistöjen ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on tyydyttävä, mutta siellä tilan heikkeneminen johtuu lähinnä voimakkaasta ulkoisesta kuormituksesta.  Laakajoen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on noussut hyväksi luonnonmukaisen kalatien rakentamisen sekä vähävetisen uoman elinympäristökunnostusten seurauksena.

Taulukko 10. Pohjois-Savon keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesistöjen tila.