9.6.4 Tarkistetut sektorikohtaiset toimenpiteet kaudelle 2022-2027

Kaudella 2022–2027 on edelleen odotettavissa turvetuotantopinta-alan vähenemistä. Kun huomioidaan tuottajien arviot turvetuotantoalueiden loppumisesta, vuonna 2022 arvioidaan Pohjois-Savoa kuormittavan turvetuotantopinta-alan olevan 3126 ha, ja suunnittelukaudelle on arvioitu avattavan uusia jo luvitettuja tuotantoalueita 317 ha, joten vesienhoitotoimenpiteitä on suunniteltu yhteensä 3443 hehtaarille. Vesienhoitokauden aikana arvioidaan ympärivuotisen tehostetun vesienkäsittelyn osuuden kasvavan vähintään 75 %:iin kaikista alueen turvetuotantoalueista.  

Kaikilla jo luvitetuilla, mutta vielä aloittamattomilla uusilla turvetuotantoalueilla vesienkäsittelynä on ympärivuotinen tehostettu vesienkäsittely, yleensä pintavalutuskenttä. Samoin mahdollisilta uusilta turvetuotantoalueilta tullaan edellyttämään ympärivuotista pintavalutusta tai kosteikkokäsittelyä tai muuta vastaavan tasoista käsittelyä. Olemassa olevien turvetuotantoalueiden vesienkäsittely on Pohjois-Savossa jo hyvällä tasolla, eikä merkittäviä muutoksia ole odotettavissa. Yhden Rikkajoen valuma-alueella olevan turvetuotantoalueen osalta on toukokuussa 2020 saatu Pohjois-Savon ELY-keskuksen aloitteen perusteella Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös, jonka mukaan tuotantoalueen pintavalutuskentällä tapahtuva vesienkäsittely on muutettava ympärivuotiseksi. Päätöksestä on kuitenkin valitettu ja asia on tätä kirjoitettaessa Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Vastaavan aloitteen Rikkajoen valuma-alueella sijaitsevien kahden tuotantoalueen osalta on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Toisen osalta asian käsittely on edelleen kesken, mutta toisen aloitteen käsittely on muuttunut hakemusasiaksi toiminnanharjoittajan hakiessa itse vesienkäsittelyn muuttamista ympärivuotiseksi.  

Luvitettavilla alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueilla vesienkäsittely määräytyy tulevassa ympäristölupakäsittelyssä. Todennäköistä on, että joillakin alueilla vesienkäsittely tehostuu, mutta yhtä lailla mahdollista on, että tuotantoalueella pysyy nykyinen vesienkäsittely eli yleensä pelkkä laskeutusallaskäsittely ja virtaamansäätö.  

Kemiallinen käsittely on käytössä Pohjois-Savossa kahdella turvetuotantoalueella, toinen ympärivuotisena ja toinen kesän aikaisena. Kemialliseen käsittelyyn liittyvien epävarmuuksien takia uusia kemiallisia puhdistamoita turvetuotannon vesille ei Pohjois-Savossa ole odotettavissa. Kesäaikaan toimivan kemikaloinnin osalta toiminnanharjoittaja on jopa väläytellyt mahdollisuutta korvata kemikalointi ympärivuotisesti toimivalla kosteikkokäsittelyllä.  

Turvetuotannon toimenpiteiden kustannuksiksi Pohjois-Savon alueella muodostuu tallennettujen toimenpiteiden kautta 671857 euroa/vuosi. Huomattava on, että kyseinen summa sisältää vain vesiensuojelurakenteiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset, mutta ei esim. tarkkailun kustannuksia. Turvetuotannon tarkkailuohjeen mukaan vuonna 2016 turvetuotannon tarkkailujen kokonaiskustannukseksi on arvioitu 132 euroa/hehtaari, millä laskien tarkkailukustannukset Pohjois-Savossa ovat 454 476 euroa/vuosi eli lähes samaa tasoa vesiensuojelurakenteiden investointi- ja ylläpitokustannusten kanssa. 

Turvetuotannon ympäristölupien valvonnasta vastaavat ELY-keskukset laatimiensa valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien mukaisesti. Valvontasuunnitelmassa turvetuotanto kuuluu Pohjois-Savossa pääosin valvontaluokkaan 3, joka tarkoittaa, että tuotantoalueet ja niihin liittyvät toiminnot tarkastetaan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Tarkastuskäynnillä käydään läpi tuotantoalueelle myönnetty ympäristölupa ja sen lupamääräykset sekä erityisesti päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset. Päästö- ja vaikutustarkkailutulosten perusteella voidaan arvioida ja tarkastella tuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmien toimivuutta sekä tehoa. Valvonnassa tullaan vuosien 2022–2027 aikana keskittymään erityisesti vesienkäsittelyjärjestelmien ympärivuotisen toimintavarmuuden varmistamiseen. Haasteeksi pintavalutuskenttien ja kosteikkojen osalta on todettu kuivat kesät, jolloin vesi voi kentällä väkevöityä nostaen lähtevän veden pitoisuuksia, jolloin pelkkiä pitoisuuksia tarkastellen käsittely näyttää toimivan huonosti, vaikka vähäisten virtaamien seurauksena kuormitus on todella alhainen. 

Pohjois-Savossa on pyritty edistämään mallintamisen käyttöä turvetuotantoalueiden kuormituksen arvioinnissa. Mallintamisessa tuotantoalueen päästöjä seurataan aktiivisesti useamman vuoden ajan ja niiden tietojen perusteella laaditaan tuotantoaluekohtainen malli, jolla kuormitus voidaan arvioida niinä vuosina, kun alueella ei ole tarkkailua. Mallintamisessa on päästy erittäin hyvään luotettavuuteen, kun malli perustuu nimenomaan kyseiseltä tuotantoalueelta tarkkailuvuosina kerättyyn dataan. Mallin käyttäminen on mahdollista sellaisilla tuotantoalueilla, joissa on käytössä riittävän veden laadun mittausaineiston lisäksi jatkuvatoiminen virtaamanmittaus. 

Turvetuotannon osalta Pohjois-Savossa ei esitetä pohjavesialueisiin kohdistettuja toimenpiteitä.