10.1 Sektorikohtaiset toimenpiteet
Yhdyskuntajätevesien vesistövaikutukset ovat nykyisen suhteellisen vähäisiä johtuen pitkälle kehittyneestä jätevesien käsittelytekniikasta. Varkauden Akonniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistamistarvetta tarkastellaan YSL:n mukaisilla perusteilla hoitosuunnitelmakauden aikana. Lisäksi toimenpideohjelmassa on esitetty, että kaikilla jätevedenpuhdistamoilla riskinhallinta- ja häiriötilannesuunnitelmat tullaan päivittämään tai vähintään päivitystarve arvioidaan hoitokauden aikana.
Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailuohjelma arvioidaan päivitettävän yhdellä puhdistamolla. Ravinteiden poiston tehostaminen Green Deal- vesiensuojelusopimuksen keinoin arvioidaan toteutuvan isoimmilla puhdistamoilla.
Haja-asutuksen jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui keväällä 2017. Merkittävin muutos tuli puhdistusvaatimusten noudattamisen siirtymäaikoihin, joiden pääperusteena ovat nyt vesiensuojelulliset tekijät. Jos kiinteistö sijaitsee enintään 100 m päässä vesistöstä tai pohjavesialueella, järjestelmien tuli olla kunnossa 31.10.1209 mennessä. Kiinteistön sijaitessa näiden alueiden ulkopuolella, järjestelmä on uusittava puhdistusvaatimukset täyttäväksi, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä tai muuta suurempia luvanvaraisia korjaustöitä. Haja-asetuksen jätevesien käsittelyä koskevat lukuisat säädösmuutokset ovat hidastaneet järjestelmien uusimista, eivätkä järjestelmät edelleenkään ole kunnossa kaikilla ranta- ja pohjavesialueilla oleville kiinteistöillä. Investointeja tarvitaan jatkossakin sekä ns. kuivan maan kiinteistöillä että ranta- ja pohjavesialueilla. Haja-asutuksen keskitetyn viemäröinnin tarve sen sijaan on vähentynyt, koska iso osa hankkeista toteutettiin siirtymäkauden aikana.
Teollisuuden pistekuormituksen vesistövaikutukset ovat Pohjois-Savossa nykyisin suhteellisen vähäisiä muuhun kuormitukseen verrattuna ja tavoitteet saavutetaan nykyisen kaltaisin toimenpitein. Kaivosteollisuuden osalta on teollisuudella edelleen haasteita tunnistaa suunniteltujen toimintojen vesistövaikutukset sekä löytää keinot niiden vähentämiseksi. Kaivosteollisuudessa tulisi kiinnittää eritystä huomiota kaivosalueiden vesitaseisiin sekä vesien kierrättämisen parantamiseen. Myös lopetettujen kaivosten jälkihoito ja päästöjen käsittelyn kehittäminen vaatii jatkotoimenpiteitä. Teollisuuden vesiensuojelukustannuksia ei ole arvioitu lukuun ottamatta turvetuotantoa.
Turvetuotannon osalta vesistöhaitat ovat olleet voimakkaasti esillä. Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön periaatteen (BEP) soveltamista. Ympäristölupien lisäksi turvetuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia vähennetään ja ennaltaehkäistään valtioneuvoston hyväksymillä ohjelmilla ja ohjeilla. Maakunnan merkittävimpien turvetuotantoalueiden vesiensuojelutoimenpiteet ovat suurelta osin ajanmukaisella tasolla. Pelkän laskeutusallaskäsittelyn taikka virtaamansäädöllä tehostetun laskeutusallaskäsittelyn varassa olevien tuotantoalueiden määrä on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina. Loputkin ilman tehostettua vesienkäsittelyjärjestelmää olevat tuotantoalueet tulevat varsin nopeassa tahdissa poistumaan tuotannosta tai niiden vesienkäsittelyä tehostetaan.
Kalankasvatuksesta aiheutuvat vesistövaikutukset ovat maakunnassa yleisesti vähäisiä. Rautalammin reitillä sijaitsevien kalankasvatuslaitosten osalta kuitenkin kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus on paikallisesti varsin suurta erityisesti fosforin osalta. Kuitenkin purkuvesistöjen ominaisuudet huomioiden kalankasvatuksen vaikutukset jäävät vesistöreitin kannalta kokonaisuudessaan vähäisiksi.
Maatalouden aiheuttamat vesistövaikutukset keskittyvät maakunnassa erityisesti Iisalmen reitille, jossa maatalous on voimaperäistä. Iisalmen reitin lisäksi maatalouden toimenpiteitä on kohdennettu myös Nilsiän ja Rautalammin reiteille sekä Kallavesi-Sorsavesi -alueelle. Maatalouden vesien- ja ympäristönhoidon perustana on ympäristökorvausjärjestelmä, joka on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja ollut käytössä EU-jäsenyyden alusta saakka. Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä on laadittu EU:n tulevalle ohjelmakaudelle ja se on viljelijöiden haettavissa. Tavoitteena on tehostaa ympäristökorvauksen toimivuutta. Maatalouden vesistöongelmien vähentämistoimenteinä on suunnitelmassa esitetty peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, ravinteiden tasapainoista käyttöä, maatalouden kosteikkoja ja laskeutusaltaita, suojavyöhykenurmia, lannan ympäristöystävällistä käyttöä sekä maatalouden tilakohtaista neuvontaa.
Metsätalouden aiheuttamat vesistövaikutukset keskittyvät etenkin valuma-alueiden latvoille, joissa muu kuormitus on yleensä vähäisempää. Metsätalouden vesiensuojelun toimenpiteiden pääperiaatteet ovat pysynee samoina kuin aikaisemmilla vesienhoitokausilla. Lannoitusten suojakaistat on poistettu toimenpiteistä seurantavaikeuksien vuoksi ja jatkokasvatuskelvottomien soiden ennallistumaan jättämin on yhdistetty toimenpiteeseen kunnostusojitusten suunnittelu osana suometsien hoitoa. Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteistä tavoitemääriä on esitetty kunnostusojituksen vesiensuojelun lisäksi uudistushakkuiden suojakaistoille, metsätalouden vesiensuojelun tehostamisella sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden koulutukselle ja neuvonnalle. Metsätalouden vesienhoidon painopistealueet on tunnistettu kuormitukseen ja erityisen herkkien vesien sijaintiin perustuen.
Vesistöjen säännöstely ja rakentamissektorilla on esitetty toimenpiteinä kalateiden suunnittelua Atron voimalaitoksen, Jyrkänkosken säännöstelypadon sekä Salahmin voimalaitoksen ja säännöstelypadon yhteyteen. Kiurujoen Saarikoskelle esitetään kalatien tai muun kalatalousvelvoitteen määräämistä padon aiheuttaman nousuesteen kompensoimiseksi. Atronjoen luonnonuomaan esitetään elinympäristökunnostusta sekä ympärivuotista minimijuoksutusta. Joroisvirran reitille avataan Kiekan voimalaitoksen ohittava Vasaralanjoen luonnonmukainen kalatie ja Liunan voimalaitoksen yhteyteen rakennetaan kalatie. Lisäksi esitetään Osmanginjärven sekä Suuri ja Ylä-Pieksän säätöpatojen korvaamista kalannousun mahdollistavilla pohjapadoilla.
Järvikunnostuksia on esitetty yli 70 kohteelle, joskin osa aluetoimenpiteinä ja osassa käytännön toimenpidemahdollisuudet ovat vielä epävarmoja. Yleisesti toimenpidekohteet ovat hyvää huonommassa tilassa olevia järviä tai ns. riskivesiä, joiden tila uhkaa heikentyä. Osa etenkin suurista rehevöityneistä vesistä edellyttää ennen muuta valuma-alueelle tehtävää vesiensuojelua ja näihin kohteisiin varsinaisia vesistökunnostuksia ei ole esitetty. Suuria reheviä kohdejärvien kunnostuksia on esityksissä yhteensä 9 ja lintuvesikohteita 7. Myös virtavesiin liittyviä kunnostuksia on suunnitteilla runsaasti. Kalankulkua helpottavia toimenpiteitä on esitetty 14 kohteelle ja lisäksi ns. aluetoimenpiteinä esille on nostettu yhteensä yli 40 pienempää virtavettä.
Pohjavesien osalta lähtökohtana on, että perustoimenpiteisiin luettavat EU-direktiivien vaatimat toimenpiteet ja muihin perustoimenpiteisiin kuuluvat kaikki Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin, toteutetaan. Täydentäviksi toimenpiteiksi luokitellaan ohjauskeinojen, perustoimenpiteiden ja muiden perustoimenpiteiden lisäksi tehtävät toimenpiteet. Niitä on esitetty niihin pohjavesimuodostumiin, joissa on arvioitu, etteivät perustoimenpiteet riitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi.
