-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
Pohjois-Savon luokitelluista vesimuodostumista 74 % on vähintään hyvässä tilassa. Kahden vesienhoitosuunnitelmakauden aikana hyvän tilan tavoitteen on saavuttanut 18 vesimuodostumaa ja kolmen vesimuodostuman tila on parantunut välttävästä tyydyttäväksi. Lähes joka toisella kohteella tilan paraneminen kytkeytyy ainakin osittain pistekuormituksen vähenemiseen, kahdella kohteella on ollut kunnostusta:
-
Iisalmen reitillä Majoonjärvi, Rytkynjärvi, Valkeisjärvi, Viitaanjärvi ja Koukunjoki hyvään tilaan, Luupuvesi tyydyttävään tilaan, edellisellä kaudella Vieremänjärvi ja Sulkavanjärvi hyväksi, Harvanjärvi ja Pienivesi tyydyttäväksi,
-
Kallavesi-Sorsavesi -alueella Konnuslahti ja Pieni-Ruokovesi sekä edellisellä kaudella Varpanen hyvään tilaan,
-
Nilsiän reitillä Laakajoki hyvään ja Haapajärvi erinomaiseen tilaan sekä edellisellä kaudella Muuruvesi-Akonvesi ja Haluna hyvään tilaan,
-
Rautalammin reitillä Kimpanlampi hyvään ja Suonenjoki tyydyttävästä erinomaiseen tilaan, edellisellä kaudella Äijävesi, Nilakan Vuonamonlahti ja Oravaisjärvi hyvään tilaan.
Toisaalta samana aikana neljän vesimuodostuman tila on heikentynyt hyvää huonommaksi ja kolmen vesimuodostuman tila on heikentynyt tyydyttävästä välttäväksi:
-
Iisalmen reitillä Nieminen välttäväksi edellisellä kaudella.
-
Kallavesi-Sorsavesi-alueella Pohjois-Kallavesi, Oravilahti-Särkilahti ja Unnukka tyydyttäväksi, Kutunjoki heikkeni erinomaisesta hyväksi edellisellä kaudella,
-
Nilsiän reitillä Kauppinen välttäväksi edellisellä kaudella,
-
Kyrsyänjärvi-Tuusjärvi-Sysmäjärvi-Syysjärvi-alueella Paljo välttäväksi,
-
Rautalammin reitillä Savijoki-Kiertojoki vaiheittain hyvästä välttäväksi.
Tässä otettiin huomioon vain ekologisessa tilassa tapahtuneet todelliset muutokset, ei ns. teknisiä muutoksia, jotka johtuvat kullakin luokittelukaudella käytettävissä olevien aineistojen tai muiden arviointimenetelmien laadullisista tai määrällisistä eroista. Luvussa 6.1 esitetty vastaava tarkastelu ekologisen tilan muutoksista toisen vesienhoitosuunnitelmakauden aikana.
Tilanarvioinnissa otettiin huomioon myös vesistöt, joiden tila on säilynyt hyvänä tai erinomaisena, mutta mittausaineistossa on havaittavissa viitteitä heikkenevästä kehityssuunnasta tai kysymyksessä on luokittelun rajatapaus. Tällaisia ns. riskivesistöjä on kaikkiaan nelisenkymmentä, esimerkkeinä Kallavesi, Iso- ja Pikku-Ii, Keyritynjoki ja Niinivesi.
Kuva 20. Järvien ja jokien ekologisen tilan jakauma (vesimuodostumien lukumäärä kussakin tilaluokassa) toisella (2013) ja kolmannella (2019) luokittelukaudella.
