4.3 Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet
Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet jaetaan EU-tasolla tunnistettuihin vaarallisiin ja haitallisiin aineisiin (vaarallisten aineiden asetuksen (1022/2006) liite 1C) sekä kansallisesti tunnistettuihin haitallisiin aineisiin (asetuksen liite D). Vesimuodostuman kemiallinen tila määritellään ensimmäisen ryhmän perusteella. Monet vesiympäristölle vaaralliset aineet ovat myrkyllisiä jo pieninä pitoisuuksina, ja kertyessään eliöihin ne voivat aiheuttaa mm. lisääntymis- ja kehityshäiriöitä. Ne voivat olla tietoisesti tuotettuja ja käytettyjä kemikaaleja tai prosesseissa tahattomasti syntyviä yhdisteitä. Näitä aineita voi päästä pinta- ja pohjavesiin sekä pistelähteistä että hajapäästöinä.
Vesienhoidon yhtenä keskeisenä tavoitteena ja vaatimuksena on haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöjen ja huuhtoutumien vähentäminen ja estäminen, mikä tulee osoittaa riittävän luotettavalla inventaariojärjestelmällä (ympäristönlaatunormidirektiivin 5 artikla). Suomen ympäristökeskus on laatinut vesienhoitoalueille selvityksen kyseisten aineiden päästöistä tai huuhtoutumista. Inventaarioon sisältyvät sekä EU:n prioriteettiaineet että 15 kansalliset määritettyä haitallista ainetta. Kuormitusinventaariossa esitetyt pistekuormittajien päästötiedot koskevat vuoden 2016 tilannetta.
Vuoksen vesienhoitoalueella merkityksellisiksi prioriteettianeiksi arvioitiin bromatut difenyylieetterit (PBDE), kadmium, elohopea, nikkeli ja tributyylitina, Muutaman aineen osalta mittaustietoa oli liian vähän arvioinnin tekemiseksi (C10-13-klooroalkaanit, di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP) sekä nonyylifenoli ja sen moni- ja dietoksylaatit). Lisäksi kolmelta kansalliselta aineelta puuttuivat EQS-arvot. Loput aineet tunnistettiin vähämerkityksellisiksi. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella merkityksellisiä aineita on enemmän, mutta ne eivät koske Pohjois-Savoa, jossa Rautalammin reitin osalta kysymykseen tulevat vain PBDE ja elohopea.
Merkityksellisistä aineista laskeuma on selkeästi suurin kuormituslähde elohopean osalta, kadmiumin osalta teollisuus on lähes yhtä suuri kuormituslähde. Nikkelikuormituksesta suurin osa tulee teollisuudesta, yhdyskuntakuormituksen osuus Vuoksen vesienhoitoalueella on alle 15 % teollisuuskuormituksesta. Kuormitusinventaario ei sisällä kvantitatiivista tietoa mm. historiallisesta saastumisesta (pilaantunut maaperä ja sedimentti, ml. vanhat kaivosalueet) eikä metsätaloustoimenpiteistä (elohopeakuormitus). Kuormitusinventaariossa kuitenkin todetaan, että alustavien ruotsalaisten ja suomalaisten tulosten perusteella puuston kasvatukseen ja korjuuseen liittyvät metsänhoidolliset toimenpiteet vaikuttavat vaihtelevasti elohopean metylaatioon ja huuhtoumaan maaperästä pintavesiin, ja että tätä tulee selvittää tarkemmin Suomen olosuhteissa. Bromatut difenyylieetterit on sisällytetty merkityksellisiin aineisiin, koska laatunormi ylittyy koko Suomessa. Näitä ei käytetä enää mutta pitoisuuksia on havaittu puhdistetuista yhdyskuntajätevesistä ja kaatopaikan suotovesistä, PBDE on myös kaukokulkeutuva.
Asetuksen uusimmassa muutoksessa (1308/2015) on tullut 12 uutta liitteen 1C ainetta, joiden kuormitusta vesiympäristöön on selvitetty vuonna 2018 laadituissa kuormitusinventaarioraporteissa. Uusissa aineissa on yhdeksän kasvinsuojeluainetta/biosidiä, perfluorattu PFOS, poltto- ja prosessiperäinen aineryhmä dioksiinit sekä HBCD(D)- palonsuoja-aine. Uusista aineista useimpien käyttöä Suomessa on rajoitettu tai käyttö on täysin kielletty. Aineista kaksi, PFOS ja sypermetriini, tunnistettiin merkityksellisiksi Suomessa. Uusien prioriteettiaineiden päästötietoja pintavesiin ei Vuoksen eikä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueilta löytynyt yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden eikä teollisuuden osalta. Biosidi sypermetriinin osalta arvio tehtiin käyttömäärätietojen perusteella. Inventaariossa käytettiin vuosien 2010–2017 aineistoa.
Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitoalueita koskevat molempien aineryhmien kuormitusinventaariot löytyvät Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö -www-sivuilta: Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö > Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusinventaario (ymparisto.fi) Vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden ympäristönlaatunormit ja hyvää huonompaan kemialliseen tilaan luokittuvat vesimuodostumat on kuvattu kappaleessa 6.4.
