7.1 Riskinarviointi

Ennen varsinaista pohjaveden tilan luokittelua arvioidaan pohjavesien tilaa heikentävien tekijöiden riskin taso pohjaveden laadulle ja määrälle. Tämän arvion perusteella pohjavesialueet voidaan nimetä riskialueeksi. Riskialueiksi nimetyille alueille tehdään tarvittavat lisätarkastelut ja tarkempi tilan arviointi.

Pohjavesien tilaa heikentävien tekijöiden arvioinnista vesienhoidon toiselle suunnittelukaudelle laadittiin ohje ”Pohjavesimuodostumien merkittävien paineiden tunnistaminen ja riskialueeksi nimeäminen” (www.ymparisto.fi > Vesienhoidon suunnitteluopas). Nykyistä kolmatta suunnittelukautta varten riskialueiksi nimetyt pohjavesimuodostumat on tarkistettu ja tilaa heikentävien tekijöiden osalta on päivitetty riskit asteikolla 1–3. Pohjavesimuodostuman kokonaisriski on arvioitu samaa asteikkoa käyttäen kaikkien tilaa heikentävien tekijöiden perusteella.

Määrällisen tilan osalta riskialueiksi on nimetty ne pohjavesialueet, joissa ihmistoiminnan aiheuttama muutos pohjaveden pinnan tasossa aiheuttaa riskiä määrällisen tilan kannalta. Jos yhdyskuntien vedenhankinta vaarantuu tai pohjavedestä riippuvaisten pintavesien ja/tai maaekosysteemien tila on uhattuna alentuneen pohjaveden pinnan tason takia, tulee kyseinen pohjavesialue nimetä riskialueeksi.

Kemiallisen tilan osalta pohjavesialue on nimetty riskialueeksi, mikäli:

1. Pohjavesialueen veden laadussa on todettu vesienhoitoasetuksen (1040/2006) liitteessä 7A lueteltujen aineiden osalta ympäristönlaatunormien ylityksiä yhdessä tai useammassa havaintopisteessä.

2. Pohjavesimuodostuman veden laadussa on todettu paikalliseen luonnontilaan nähden kohonneita pitoisuuksia sellaisia aineita, jotka esiintyvät pohjavedessä sekä luontaisesti että ihmistoiminnan seurauksena ja pitoisuuksissa on nähtävissä nouseva trendi.

3. Pohjavesialueella on todettu ihmistoiminnasta peräisin olevia keinotekoisia orgaanisia yhdisteitä (pitoisuus ylittää määritysrajan). Epäorgaanisten aineiden osalta muodostuma on nimetty riskialueeksi, kun pitoisuus pohjavedessä ylittää ohjeellisena arviointiperusteena käytettävän pitoisuuden ja kun nitraattipitoisuus on yli 15 mg/l, tai nitraattityppipitoisuus 3,3 mg/l.

4. Pohjavesialueen veden laadussa on todettu torjunta-ainepitoisuuksia (ympäristölaatunormit alittavinakin pitoisuuksina) useasta eri havaintopaikasta tai toistuvasti yhdestä havaintopaikasta.

5. Pohjavesialueella on todettu sellaisten aineiden pitoisuuksia, jotka ei luonnontilaisessa pohjavedessä esiinny eikä näille ole erikseen annettu ympäristönlaatunormeja vesienhoitoasetuksen liitteessä.

6. Pohjavedestä riippuvaisten pintavesien ja/tai maaekosysteemin tila on uhattuna ihmistoiminnasta aiheutuneen pohjaveden laadun takia

7. Pohjavesialueilla, joiden veden laadusta ei ole pitoisuushavaintoja, mutta joilla on niin paljon ja niin merkittäviä riskitekijöitä, että on ilmeistä, että muodostuman tilatavoitteiden saavuttaminen on uhattuna tai muodostuman pohjaveden tila ei mahdollisesti ole tarkasteluhetkelläkään hyvä.

Vesienhoitosuunnitelmissa on nimetty lisäksi selvityskohteiksi sellaiset pohjavesimuodostumat, joiden pohjaveden laadusta ei ollut riittävää tietoa todentamaan kyseisen alueen ihmistoimintojen vaikutus. Näiden muodostumien pohjaveden laadun selvittäminen on kirjattu toimenpideohjelmiin. Ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, onko selvityskohteiden pohjaveden laadussa havaittavissa ihmistoimintojen vaikutusta ja tämän avulla tehdä päätös riskialueeksi nimeämisestä. Pohjois-Savossa ei ole nimetty selvityskohteita.

Pohjois-Savossa riskialueiksi kolmannella vesienhoitokaudella on nimetty 9 pohjavesialuetta. Ensimmäisellä vesienhoitokaudella nimettiin 2 pohjavesialuetta riskialueeksi ja 3 selvityskohteeksi.  Toisella kaudella riskialueiksi nimettiin taas 10 pohjavesialuetta. Pohjois-Savossa selvityskohteiden veden laatua on selvitetty ja päätös riskialueeksi nimeämisestä on tehty riskinarvioinnin yhteydessä.

Riskipohjavesialueilta saaduista pohjavesinäytteistä on löytynyt haitta-ainepitoisuuksia vaihtelevissa määrin. Laatutiedon lisääntymisen seurauksena on myös haitta-ainepitoisuuksia tullut lisää esiin. Toisaalta myös haitta-ainepitoisuuksien esiintymisen laajuutta on tietyillä alueilla pystytty paremmin arvioimaan. Pohjaveden vesienhoitolain mukaista laadunseurantaa onkin tarpeen niin vaatiessa laajennettu ja laatutietoa on saatu tuotettua enemmän myös vedenottamoilta ja toimenharjoittajien velvoitetarkkailuista.

Taulukko 14. Riskialueet Pohjois-Savossa ja alueilla kuormitusta aiheuttavat toiminnat.

Peltosalmi-Ohenmäen pohjavesialueella on kloridipitoisuudet nousseet lähellä VT5 tiealuetta. Tienpidon seurantaputkessa pitoisuudet ovat olleet 120–190 mg/l. Pohjavesialueen kolmella vedenottamolla pitoisuudet eivät ole kuitenkaan nousseet lähelle ympäristölaatunormia 25 mg/l. Laatanlammen pohjavesialueella kloridipitoisuudet on tiealueen läheisyydessä ollut jopa yli 300 mg/l. Alueen vedenottamolle tienpidon vaikutukset eivät ulotu pohjaveden virtaussuuntien takia. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella kloridipitoisuudet ovat ylittäneet tiealueen läheisyydessä ympäristölaatunormin ollen noin 30 mg/l. Lisäksi alueen länsiosan pohjavesistä löytyy ajoittain jäämiä torjunta-aineista. Torjunta-aineiden pitoisuudet eivät kuitenkaan ylitä ympäristölaatunormeja. Nilsiän Kirkonkylän pohjavesialueella kloridipitoisuudet ovat kohonneita Varpaisjärventien läheisyydessä pitoisuuksien ollessa kuitenkin selvästi alle ympäristölaatunormin. Lisäksi alueelta on löytynyt ajoittain muita haitta-aineita pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyen. Haminamäki-Humpin pohjavesialueella kloridipitoisuuksien trendi on useammalla seurantapaikalla kääntynyt vuoden 2010 jälkeen uudelleen nousuun tiealueen vaikutusalueella ollen 40–80 mg/l. Vedenottamolla kloridipitoisuus on kuitenkin alle ympäristölaatunormin. Pohjavesialueen pohjavedestä löytyy laajalta alueelta myös vanhan taimitarhan toiminnan johdosta torjunta-aineita kuten Atratsiinia ja sen hajoamistuotteita ympäristölaatunormin 0,1 µm/l ylittäviä pitoisuuksia. Myös torjunta-aineiden kokonaismäärälle annetun ympäristölaatunormin 0,5 µm/l pitoisuudet ylittyvät. Torjunta-aineiden pitoisuustrendi on ollut laskeva, mutta torjunta-aineiden hitaan hajoamisprosessin takia niiden pitoisuuksia tulee pohjavedestä löytymään vielä pitkään. Lisäksi pohjavesialueella on mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita, joita ei ole riittävällä tavalla tutkittu. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella kloridipitoisuudet ovat nousseet VT5 tiealueen vaikutusalueella 100–200 mg/l pitoisuuksiin. Alueella toimii kaksi vedenottamoa, joista toisella kloridipitoisuus on jo yli 50 mg/l. Pitoisuustrendi pohjavesialueella on usealla havaintopaikalla nouseva. Kärängänmäen pohjavesialueella kloridipitoisuudet ovat 50–90 mg/l välillä VT5 tiealueen vaikutusalueella. Vedenottamo on tiealueen vaikutusalueella ja pitoisuudet ovat nousseet viime vuosina yli ympäristölaatunormin. Mikäli pitoisuustrendi jatkuu vedenottamolla nousevana, on tilan luokittelua alueella huononon tilaan harkittava seuraavalla vesienhoitokaudella. Tarvittavat toimenpiteet on pohjavesialueella jo tienpidossa tehty, joten kloridipitoisuuksien pitäisi ajan kuluessa lähteä laskemaan. Lintharjun pohjavesialueella VT9 tiealueella kloridipitoisuudet ovat olleet alle ympäristölaatunormin. Torjunta-aineita esiintyy pohjavedessä metsäntutkimuslaitoksen alueella sekä yksittäiselle aineelle että kokonaismäärälle annetun ympäristölaatunormin ylittäviä pitoisuuksia. Lisäksi pohjavesialueelta on löydetty haitta-aineita, esimerkiksi MTBE pitoisuuksia. Tuusjärven pohjavesialueen kloridipitoisuudet ovat olleet nousussa VT9 tiealueen läheisyydessä ollen 50–80 mg/l. Vedenottamolla kloridipitoisuus on alle ympäristölaatunormin, mutta pitoisuudet ovat nousussa. Pohjavesialueella esiintyy laajalla alueella myös torjunta-aineita. Torjunta-ainepitoisuudet ovat alle ympäristölaatunormien ja niitä esiintyy laatunäytteissä ajoittain.