9.3.4 Tarkistetut sektorikohtaiset toimenpiteet kaudelle 2022-2027

Metsätalouden vesiensuojelun toimenpiteet kaudelle 2022–2027 ovat pääosin samoja kuin toisella suunnittelukaudella (http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas).

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa sisältää tällä kaudelle kuitenkin aiemmin erillisinä olleet toimenpiteet kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet ja kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu. Näin erillisistä toimenpiteistä on muodostunut yhtenäisempi kokonaisuus aiempaan verrattuna. Pohjois-Savossa arvio toimenpidemääristä on tehty alueellisen metsäohjelmien mukaisena ja vuosittainen tavoitemäärä on suunnittelukaudella on 2500 ha/v. Ojituspinta-alat ovat vähentyneet viime vuosina merkittävästi (2. kauden kunnostusojitusten tavoitemäärä oli 4 000 ha/v.) ja tämä on huomioitu tavoitteiden asettamisessa.

Uudistushakkuiden suojakaistat toimenpiteeseen on lisätty uutena suojakaistan vesiensuojelullista laatua kuvaava suure (laatutieto), joka saadaan Suomen metsäkeskuksen luontolaadun seurannan hakkuisiin liittyvistä vesiensuojelun tarkastuksista. Laatutieto arvioidaan laajemmalta alueelta esimerkiksi vesienhoitoalueittain loppuarvioinnissa ja väliarvioinnissa, jos luotettavaa tietoa on saatavilla. Suojavyöhykkeiden määrällinen pinta-ala on saatu metsäkeskuksen tilastoista ja suojavyöhykkeen keskimääräisenä leveytenä on käytetty 15 metriä.  Alueelliseksi tavoitteeksi koko suunnittelukaudelle on asetettu 1910 ha suojavyöhykettä.

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen sisältää sekä tehostetun vesiensuojelusuunnittelun että metsätalouden eroosiohaittojen torjunnan. Toimenpiteet liittyvän keskeisesti toisiinsa ja niiden yhdistäminen koettiin järkeväksi. Toimenpiteet suunnitellaan kuitenkin erikseen, koska niiden yksiköt ovat erilaisia ja suunnittelun ja rakenteiden toteutuksen välillä voi olla aikaviivettä. Pohjois-Savon alueelle metsätalouden vesiensuojelun tehostamisen tavoitteet ovat samat kuin edellisellä kaudella ja ne tullaan keskittämään erityisesti ns. painopistealueille (1000 ha/v).

Koulutus ja neuvonta -toimenpide on säilynyt samana kuin edellisellä kaudella, mutta yksikkönä on nyt hlöä/kausi. Tavoitemääräksi Pohjois-Savossa on asetettu yhteensä 3 000 koulutusta tai neuvontaa vuosille 2022–2027 Tämä varsin mittava määrä käsittää laaja-alaisesti erilaiset tilaisuudet, kuten ABC peruskurssit, luonnonhoitokorttitutkinnot, metsänomistajien vesiensuojelukoulutuksen ja -neuvonnan, ojitushankkeissa annettavan neuvonnan, toimijoiden vesiensuojelukoulutukset, urakoitsijoiden koulutukset ja webinaarit.

Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla toimenpidettä Pohjois-Savossa ei esitetä erillisenä toimenpiteenä, vaan kaikilla pohjavesialueilla tulee noudattaa vesiensuojeluohjeistuksia ja välttää kunnostusojituksia sekä erityisesti estää haittojen syntyminen. Yleistikään metsätaloussektorin osalta Pohjois-Savon riskialueille ei esitetä pohjavesialuekohtaisia toimenpiteitä. Toimittaessa ohjauskeinojen ja suositusten mukaisesti vaikutukset pohjavesialueilla pystytään ELY-keskuksen arvion mukaan pitämään vähäisinä. Kuntien pohjavesialuekohtaisissa suojelusuunnitelmissa on mahdollisesti tapauskohtaisesti otettu tarkemmin kantaa metsätalouden toimenpiteisiin. Pohjois-Savon ELY-keskus tarkastelee myös pohjavesialueille sijoittuvien metsänkäyttöilmoituksien toimenpiteet tapauskohtaisesti.

Lannoitusten suojakaista on poistettu toimenpiteistä, koska luotettavaa tietoa lannoitusmääristä, lannoitusten sijoittumisesta sekä suojakaistojen määrästä ei ole saatavissa. Lannoitusten vesiensuojelun edistäminen on siirretty ohjauskeinoihin. Myös ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan -toimenpide poistetaan yksittäisenä toimenpiteenä, mutta sisällytetään kunnostusojituksen vesiensuojeluun ja suunnitteluun. 

Taulukko 16. Ehdotetut metsätalouden vesienhoitotoimenpiteet 3. suunnittelukaudelle.

Joroisten kunnan alueella on kaksi vesimuodostumaan, joissa metsätalous on arvioitu yhdessä muiden vesistökuormitusta aiheuttavien toimintojen kanssa merkittäväksi kuormitustekijäksi. Nämä muodostumat ovat Haukivesi-Heinävesi-Enonvesi- suunnittelualueella sijaitseva Joroisselkä ja Kyrsyänjärvi-Tuusjärvi- Sysmäjärvi-Syysjärvi- suunnittelualueella sijaitseva Sääksjärvi. Etelä-Savon toimenpideohjelmassa Haukivesi-Heinävesi-Enonvesi valuma-alue (04.25) on todettu alueeksi, jolla tarvitaan tehostettua metsätalouden vesiensuojelua. Edellä mainitulle kohteille ei ole esitetty erikseen toimenpide-esityksiä tavoitemäärineen, mutta edellä taulukossa 15 mainitut toimenpiteet ovat tarpeellisia myös näillä alueilla.