9.6.1 Pinta- ja pohjavesivaikutukset

Turvetuotantoalueilta huuhtoutuu vesistöihin kiintoainetta, ravinteita, humusta ja rautaa. Turvetuotannon kuormitus vaihtelee vuosittain, vuodenajoittain sekä alueen sijainnin mukaan. Kuormitus on suurimmillaan suurten virtaamien, kuten tulvien ja rankkasateiden aikana. Kunnostusaikana kuormitus on suurempaa kuin tuotantoaikana. Myös maa- ja metsätalouden huuhtoumat ovat suurimmillaan suurten valuntojen aikana. Turvetuotantoalueet sijoittuvat usein alueille, missä on myös laajaa suometsätaloutta.  Kunnostusojitusten vesistövaikutukset ovat samantyyppiset kuin turvetuotannon vesistövaikutukset.

Vaikka turvetuotannon osuus vesistöön tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta ei valtakunnallisessa tarkastelussa esimerkiksi maatalouteen verrattuna ole kovin suuri, voi turvetuotannolla olla alueellisesti ja paikallisesti merkittäviä vaikutuksia vesistöjen tilaan. Turvetuotanto on merkittävä kuormittaja erityisesti alueilla, missä turvetuotannon osuus valuma-alueen pinta-alasta on suuri. Tällöin samalle vesistöalueelle kohdistuu usein kuormitusta useammalta turvetuotantoalueelta. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat korostua, jos kuormitus kohdistuu esimerkiksi kiintoainekuormituksen suhteen erityisen herkälle vesistöalueelle tai jos vesistöalue on ihmistoiminnan johdosta jo muutenkin kuormittunut tai jos muuta ihmisen aiheuttamaa kuormitusta ei ole.

Turvekerroksen alapuoliset pohjamaalajit voivat olla rikastuneet sulfidimineraaleilla. Mikäli nämä nk. potentiaaliset happamat sulfaattimaat (hs-maat) eivät ole veden kyllästämiä, ne voivat aiheuttaa vakavia ympäristöhaittoja. Jos tällaisia maita kuivataan ojituksin, maat voivat hapettua pohjaveden pinnan laskiessa.  Hapettumisen johdosta maaperän sulfidinen rikki muodostaa rikkihappoa, joka tekee valumaveden voimakkaan happamaksi ja liuottaa maaperästä metalleja. Happamoitunut metallipitoinen vesi huuhtoutuu alapuolisiin vesistöihin valuntojen kasvaessa, erityisesti runsaiden sateiden aikana ja keväällä roudan sulamisvesien mukana. Äärimmillään tästä aiheutuu kalakuolemia ja pysyviä ekologisia muutoksia alapuolisissa vesistöissä.

Turvetuotannon pohjavesivaikutukset liittyvät pohjaveden määrän ja laadun muutoksiin. Suon kuivatus turvetuotantoon voi saada aikaan pohjavedenpinnan alenemisen. Kivennäismaahan ulottuessaan ojitus voi aiheuttaa pohjaveden pinnan alenemisen tai virtaussuunnan muuttumisen myös tuotantoalueen ulkopuolella ja siten vähentää pohjaveden saatavuutta. Pohjaveden laatu voi muuttua turpeen oton seurauksena, mikäli tuotantoalueen vesiä suotautuu pohjaveden muodostumisalueelle. Turpeen otto voi vaikuttaa käyttöön otettavaan pohjaveteen myös vesistöjen kautta, jos vedenottamolla tapahtuu merkittävää rantaimeytymistä tai vesistön vettä imeytetään tekopohjavedeksi. Jos läheisen vesistön humuspitoisuus kasvaa, se heikentää rantaimeytyvän tai tekopohjavedeksi imeytyvän veden laatua.

Pohjavesialueen reunavyöhykkeille sijoittuvien turvetuotantoalueiden kuivatus voi alentaa pohjaveden pintaa pohjavesialueella tai turvetuotantoalueelta johdettavia vesiä voi päästä imeytymään pohjavesialueelle.