-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
9.4.1 Pinta- ja pohjavesivaikutukset
Yhdyskuntien jätevesien mukana vesistöihin pääsee kiintoainetta, ravinteita, mikrobeja ja haitallisia aineita, jotka aiheuttavat rehevöitymistä, kuluttavat happea ja heikentävät veden laatua sekä hygieniatasoa. Vesistövaikutuksen suuruus riippuu puhdistamon sijainnista, kapasiteetista ja puhdistustehosta sekä vastaanottavan vesistön luonteesta. Viime vuosina on kiinnitetty enenevissä määrin huomiota jätevesien välityksellä kulkeutuvien haitallisten ja vaarallisten aineiden, lääkeaineiden sekä mikropollutanttien kulkeutumiseen vesistöön.
Jätevesien pääsy pohjaveteen on yleisin asutuksen aikaansaama pohjaveden likaantumisriski. Pohjaveden laatua voivat heikentää yhdyskuntien jätevesien käsittelylaitosten lisäksi kiinteistöjen jätevesikaivot ja -imeyttämöt. Jätevesipäästön seurauksena pohjaveteen kulkeutuneet taudinaiheuttajamikrobit saattavat säilyä pohjavedessä jopa kuukausia. Riskin aiheuttavat myös huonokuntoiset viemäriverkostot tai viemäröinnin puuttuminen kokonaan. Jätevesipäästö ilmenee yleensä pohjavedessä bakteeri-, nitraatti-, kloridi- ja fosfaattipitoisuuksien sekä sähkönjohtavuuden ja kokonaissuolapitoisuuden nousuna. Myös likaiset hulevedet voivat aiheuttaa käsittelemättöminä pohjaveden tai vedenhankinnan kannalta tärkeän vesistön pilaantumisen.