-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
9.5.3 Aikaisempien kausien toimenpiteiden toteutuminen
Ensimmäisellä hoitokaudella (2010–2015) merkittävin haja- ja loma-asutuksen toimenpide oli kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyjärjestelmien saneeraaminen pysyvän ja loma-asutuksen jätevesiä varten. Toimenpideohjelman mukaan toimenpiteet koskivat noin 28 000 haja-asutuksen ja 12 000 loma-asutuksen kiinteistöä. Muita toimenpideohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä olivat haja- ja loma-asutuksen kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien käyttö- ja ylläpito sekä viemäriverkostojen laajentaminen haja-asutusalueella, joista jälkimmäinen koski noin 1300 haja-asutuksen kiinteistöä. Lisätoimenpiteenä esitettiin kiinteistön omistajille suunnattua koulutusta ja neuvontaa, jota arvioitiin annettavan noin 1200 kiinteistölle vuodessa.
Haja-asutuksen jätevesiä koskevan asetuksen muutos hoitokauden aikana hidasti jo muutoinkin hitaasti käyntiin lähtenyttä haja-asutuksen jätevesijärjestelmien uusimista niin, että hoitokauden lopussa alle kolmannes haja- ja loma-asutuksen kiinteistöille arvioiduista toimenpiteistä oli toteutunut vuoden 2015 loppuun mennessä. Viemäriverkostojen laajennuksen osalta vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt tavoitteet sen sijaan ylitettiin. Myös kiinteistökohtaista neuvontaa annettiin suunniteltua enemmän.
Toisella hoitokaudella (2016–2021) lähtöoletuksena oli, että kaikki haja-asutuksen jätevesijärjestelmät ovat asetuksen mukaisessa kunnossa, joten toimenpiteinä oli ainoastaan kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien käyttö- ja kunnossapito, joka kohdistettiin kaikille viemäriverkostojen ulkopuolella olevilla vakituisille (23 000 kpl) ja vapaa-ajan asunnoille (22 000 kpl). Lisäksi arvioitiin, että keskitetyn viemäröinnin piiriin liitettäisiin haja-asutusalueilla noin 2500 kiinteistöä. Koska lainsäädännöllä kuitenkin vapautettiin vuonna 2017 kaikki ranta-alueiden ja pohjavesialueiden ulkopuolella olevat kiinteistöt siirtymäajasta ja lisäksi siirtymäaikaa jatkettiin, toimenpiteiden toteutuminen on hidastunut merkittävästi myös toisella hoitokaudella. Keskitetyn viemäröinnin toteuttamista on hidastanut myös valtion vesihuoltoavustusten loppuminen vuoden 2016 jälkeen.
Aikaisemmilla suunnittelukausilla ovat haja-asutuksen osalta pohjaveden suojelun kannalta merkittävimmät ohjauskeinot ja toimenpiteet olleet viemäreiden kunnontarkistusten lisääminen ja viemäröintihankkeiden edistäminen.
