-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
9.10.1 Pinta- ja pohjavesivaikutukset
Rakennetuilla alueilla on suuri vaikutus ympäristönsä vesitalouteen. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy, mikä johtuu luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerrosten poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja vettä läpäisemättömien pintojen rakentamisesta. Nämä kaikki vähentävät veden imeytymismahdollisuuksia maaperään ja nopeuttavat pintavaluntaa. Kasvillisuuden väistymisen ja kosteikkojen häviämisen seurauksena vettä myös haihtuu vähemmän. Tämä kaikki lisää hulevesimääriä ja virtaamavaihteluita aiheuttaen purkualueilla tulvimista sekä eroosiota. Rakennetuilta alueilla muodostuvat hulevedet sisältävät monenlaisia epäpuhtauksia, jotka ovat peräisin erilaisista lähteistä, kuten liikenteestä, rakennustyömailta ja teollisuusalueilta. Suurimmat vaikutukset syntyvät yleensä rakentamisen aikana, jolloin kiintoaine- ja ravinnekuormitus voi olla moninkertainen valmiisiin alueisiin verrattuna.
Rakentaminen saattaa vaikuttaa pohjaveden laatuun ja määrään pohjavettä suojaavaa maaperää ohennettaessa ja muokattaessa. Maanpinnan päällystäminen vähentää pohjaveden muodostumista. Pohjaveden virtauksia ohjaavien kallioperäkynnyksien louhiminen voi myös vaikuttaa pohjaveden virtaussuuntien muutoksiin ja pohjaveden määrän vähentymiseen tai erilaatuisten pohjavesimuodostumien sekoittumiseen. Lisäksi rakentamisaikaiset toimenpiteet saattavat aiheuttaa lyhytaikaista pohjaveden laadun heikkenemistä.
Lämmitysjärjestelmistä öljylämmityksen ja energiakaivojen käyttöön liittyy riskejä. Pohjavesialueiden asuinkiinteistöillä sijaitsee Suomessa arviolta kymmeniätuhansia kappaleita vanhoja suojaamattomia lämmitysöljysäiliöitä. Myös öljyn varastointi ja kuljetus muodostavat riskin mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Pohjaveteen kulkeutuneet öljyt hajoavat kemiallisesti ja biologisesti hitaasti ja ne säilyvät pohjavedessä vuosia. Energiakaivojen osalta pohjaveden pilaantumisriskin muodostavat järjestelmissä käytettävät lämmönsiirtoaineet.
Kaatopaikat, rakennusalueet sekä vapaa-ajan alueet, kuten moottoriurheiluradat, ampumaradat ja golf-kentät, saattavat myös paikoitellen heikentää pohjavesien laatua. Tilaa heikentävät aineet koostuvat muun muassa öljyperäisistä yhdisteistä, lannoitteista, torjunta-aineista, raskasmetalleista tai muista pohjavedelle haitallisista aineista.
Hautausmailta kulkeutuu ympäristöön maaperän läpi imeytyneitä suotovesiä ja salaojien hulevesiä. Hautojen hoidossa käytettävien keinolannoitteiden, torjunta-aineiden ja itse hautaamisen aiheuttama haitta pohjavedelle ilmenee muun muassa kemiallisen hapenkulutuksen sekä typpi- ja fosforipitoisuuksien nousuna pohjavedessä. Myös bakteerien ja virusten kulkeutuminen pohjaveteen on mahdollista.