-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
9.4.3 Aikaisempien kausien toimenpiteiden toteutuminen
Hoitokaudella 2010–2015 toteutettiin yhteensä 73 km siirtoviemäreitä. Siirtoviemäreillä on saatu keskitettyä jätevesien käsittelyä ja ohjattua puhdistettuja jätevesiä niille soveltuviin purkupaikkoihin. Hoitokaudella toteutettiin Leppävirran kirkonkylän jätevesien johtaminen Varkauden Akonniemen puhdistamolle, Lapinlahden Alapitkän taajaman jätevesien johtaminen Lapinlahden Suoniemen puhdistamolle sekä Tuusniemen Laukka-ahon jätevesien johtaminen Kaaville, josta jätevedet johdetaan edelleen Juankosken Koillis-Savon ympäristöhuolto Oy:n puhdistamolle. Siirtoviemäri Rautalammin Kerkonkosken puhdistamolta kirkonkylälle valmistui vuonna 2015. Suonenjoen Karsikonmäelle aloitettiin uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen ja puhdistamo valmistui vuoden 2015 loppuun mennessä ja otettiin käyttöön vuonna 2016. Uuden puhdistamon rakentaminen mahdollisti vanhan puhdistamon jätevesien purkuvesistönä toimivan Kimpanlammen kunnostuksen ja Suonenjoen tilan parantumisen asetettujen tavoitteiden mukaiseksi. Tarkkailutulosten perusteella Kimpanlammen vedenlaatu on parantunut vanhan jätevedenpuhdistamon kuormituksen lakattua.
Hoitokaudella 2016–2021 toteutui Kurkimäki-Lehtoniemi siirtoviemäri. Kurkimäen jätevedenpuhdistamo jäi pois käytöstä tammikuussa 2020. Lisäksi hoitokaudella toteutui Oravikoski-Leppävirta siirtoviemäri. Runnin siirtoviemäri toteutuu vuosien 2020–2021 aikana, jolloin Runnin jätevedenpuhdistamo jää pois käytöstä. Iisalmen jätevedenpuhdistamon saneeraus valmistui vuonna 2020. Lisäksi flotaation saneeraus Iisalmessa tullaan toteuttamaan vuoden 2020 aikana. Siilinjärven Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus valmistui vuonna 2019. Kiuruveden jätevedenpuhdistamon saneerauksen toisen vaiheen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 kesäkuuhun mennessä. Tässä yhteydessä ammoniumtypen poisto tehostuu ja puhdistamolle toteutetaan jäteveden hygienisointi. Hoitokaudella toteutui myös Tervon jätevedenpuhdistamon kesäaikainen jäteveden hygienisointi. Lisäksi Karttulan puhdistamolla on tehty parannustoimenpiteitä (mm. automaation uusiminen) ja Pielaveden jätevedenpuhdistamolla toteutetaan ilmastimien saneeraus vuoden 2020 aikana.
Aikaisemmilla suunnittelukausilla yhdyskuntien pohjaveden suojelun kannalta merkittävimmät ohjauskeinot ja toimenpiteet olivat viemäreiden kunnontarkistukset ja viemäröintihankkeiden edistäminen haja-asutusalueelle. Nämä toimenpiteet ovat edelleen ajankohtaisia. Hulevesien hallintaa on ohjattu maankäytön ohjauksen ja kaavoituksen kautta.
