5.2 Pohjavesien tilan seuranta
Vesienhoidosta annetun asetuksen (1040/2006) mukaisesti seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyt- ja pitkäaikainen vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta, seurantapaikat, -tekijät ja -tiheys on valittava siten, että voidaan selvittää, miten vedenotto, muu ihmisen toiminta ja pohjaveden purkautuminen vaikuttavat pohjaveden tilaan.
Pohjavesien seurantaohjelmaan kuuluu pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan seurantaa. Määrällisen tilan seuranta koostuu pohjaveden pinnankorkeuden ja otetun vesimäärän seurannasta. Määrällisen tilan arviointiin käytetään pohjavesimuodostumasta otetun pohjaveden kokonaismäärän suhdetta arvioituun kyseisellä alueella muodostuvan uuden pohjaveden määrään. Pohjavedenpinnan korkeuden muutoksia tarkastellaan ottaen huomioon myös luonnollisen pohjavedenpinnan korkeusvaihtelut. Kemiallisen tilan seuranta koostuu sekä laadun perusseurannasta että toiminnallisesta seurannasta. Kemiallisen tilan arviointi perustuu analyysituloksiin, joista tulee käydä ilmi mahdollisesti pohjaveden ympäristölaatunormien ylittävät pitoisuudet.
Seurannan tavoitteena on pystyä arvioimaan laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman paineen pitkäaikaisvaikutukset pohjaveden tilaan ja vertaamaan sitä pohjaveden tilaan luonnonoloissa (perusseuranta). Jos on mahdollista, että pohjavesi ei ole hyvässä tilassa, seurannalla tulee selvittää pohjaveden tila ja vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset tilan kehittymiseen (toiminnallinen seuranta).
Seurantaohjelman tavoitteena on myös saada selville pitoisuustrendit huonoon tilaan luokitelluilla alueilla ja varmistaa, ovatko hyvässä tilassa olevat riskialueet säilyneet hyvässä tilassa. Lisäksi tulee saada riittävästi laatutietoa selvitystarvealueiden luokittelua varten. Tavoitteena on lisätä pohjaveden luontaisten taustapitoisuuksien seurantaa myös pohjavesialueiden ulkopuolella.
Seurantaohjelma koostuu sekä viranomaisseurannasta että toiminnanharjoittajien suorittamasta tarkkailusta. Seuranta jaetaan määrällisen ja kemiallisen tilan seurantaan. Kemiallisen tilan seuranta jakautuu perusseurantaan ja toiminnalliseen seurantaan sen mukaisesti seurataanko pohjaveden luonnollisia muutoksia vai ihmistoiminnan vaikutuksia.
Pohjaveden laadun taustapitoisuutta ja pinnan korkeuden pitkäaikaisvaihteluja seurataan Pohjois-Savossa neljältä seuranta-asemalta kahdesta neljään kertaan vuodessa. Laadun seuranta tapahtuu pääosin lähteistä ja pinnankorkeus pohjaveden havaintoputkista. Seuranta-asemat kuuluvat perusseurantaverkostoon.
Suurin osa toiminnanharjoittajien toteuttamasta perusseurannasta liittyy vesilaitosten ja vesiosuuskuntien vedenottamoiden velvoitetarkkailuihin. Velvoitetarkkailut pitävät sisällään raakaveden laadun, pohjavedenpinnan korkeuden sekä vedenottomäärien seurantaa.
Toiminnallisella seurannalla on tarkoitus selvittää kaikkien sellaisten pohjavesimuodostumien tai -muodostumaryhmien kemiallinen tila, joiden osalta on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta.
Pohjois-Savon ELY-keskus seuraa vesienhoitosuunnitelmissa esiin nousseilla riskialueilla riskiä aiheuttavien ihmistoimintojen vaikutusta omalla pohjavesiseurannallaan. Lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus seuraa alueellaan myös tienpidon vaikutuksia pohjaveden kloridipitoisuuteen. Edellä mainittujen seurantojen lisäksi pohjavesialueilla toteutetaan toiminnanharjoittajien toteuttamaa toiminnallista seurantaa, joita ovat esimerkiksi maa-ainestenottoluvissa ja ympäristöluvissa velvoitetut pohjavesiseurannat.
Ympäristöhallinto toteuttaa jatkuvaluonteisten seurantojen lisäksi myös erillisrahoitteisia rotaatioperiaatteella toimivia toiminnallisia seurantoja kuten maa- ja metsätalouden hajakuormituksen seurantaa.
Jatkuvaluonteista toiminnallista seurantaa toteutetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Pohjois-Savossa tehdään määrällistä seurantaa yhteensä 61 pohjavesialueella. Perusseurannaksi laskettavaa seurantatietoa saadaan Pohjois-Savossa yhteensä 102 pohjavesialueelta. Toiminnallista seurantaa tehdään riskipohjavesialueilla ja alueilla, joilla on pohjavedelle mahdollisesti riskiä aiheuttavia toimintoja. Toiminnallista seurantaa on Pohjois-Savossa yhteensä 54 pohjavesialueella.
Kuva 14. Kartassa on esitetty vesienhoitolain mukainen määrällinen ja kemiallinen seuranta (perus- ja toiminnallinen seuranta).
