4.4 Vesistörakentaminen ja säännöstely

Säännöstelyssä muutetaan vedenkorkeuksia ja virtaamia jatkuvin toimenpitein. Säännöstely edellyttää aina jonkinlaisen padon rakentamista vesistöön, jotta veden juoksutusta voidaan säädellä. Padon yhteydessä voi myös olla voimalaitos. Säännöstelyn tavoitteena voi olla esimerkiksi tulvasuojelu tai tulvavahinkojen estäminen, vesivoiman käyttö tai sen lisääminen, uiton tai vesiliikenteen edistäminen tai vesihuollon parantaminen. Säännöstely muuttaa ja heikentää vesistöjen ekologista tilaa.

Ympäristöhallinnon säännöstelyhankerekisterissä on Pohjois-Savossa 22 säännöstelyhanketta. Yhteen hankkeeseen voi sisältyä useampia järviä. Maakunnan säännösteltyjen järvien yhteispinta-ala on noin 1900 km², mikä on liki 60 prosenttia järvialasta. Kaikki Kallaveden reitin merkittävimmät järvet ovat säännöstelyjä. Kymijoen vesistöön kuuluva Rautalammin reitti on säännöstelyn osalta pääosin luonnontilainen.

Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa Kallaveden pääreitin eli Kiuruveden, Onki- ja Poroveden sekä Kallaveden ja Unnukan säännöstelystä.  Nilsiän reitin samoin kuin Sorsaveden, Salahminjärven, Jokijärven sekä Maaveden ym. samassa tasossa olevien järvien säännöstelystä vastaa Savon Voima Oyj. Rautalammin reitillä on kaksi pienehköä säännösteltyä järviryhmää. Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstelystä vastaa Pohjois-Savon ELY-keskus ja Kiesimä-Sonkari-Vesantojärven säännöstelystä Väylävirasto.

Säännöstelyjen merkitys on muuttunut vuosien saatossa. 1980-luvulta lähtien säännöstelyssä on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota mm. vesistöjen virkistyskäyttöön, kalatalouteen, vedenlaatuun ja vesistöjen luonnonarvoihin. Säännöstelyt pyritäänkin toteuttamaan siten, että ne palvelevat samalla useita tavoitteita. Viime aikoina on myös tarkasteltu säännöstelyjen toimivuutta muuttuvassa ilmastossa. Pohjois-Savossa on toteutettu 1980-luvulta lähtien useita säännöstelyjen kehittämishankkeita, joista merkittävimmät ovat Unnukan ja Kallaveden sekä Onki- ja Poroveden säännöstelyjen tarkistamishankkeet. Myös säännöstelyjen käyttötoiminnassa pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vesiluonnon ja vesistön käyttäjien tarpeet sekä ilmastonmuutos.

Taulukko 8. Perustietoja Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä. Säännöstelyväli tarkoittaa joko vedenkorkeuden ylä- ja alarajan välistä korkeuseroa tai vedenkorkeuden keskimääräistä vaihteluväliä, mikäli rajoja ei ole määritetty.

Pohjois-Savon merkittävimmät vesivoimalaitokset ovat pääosin Savon Voiman omistuksessa. Nilsiän reitillä on viisi voimalaitosta, joiden keskimääräinen energiantuotanto on noin 72 GWh vuodessa. Savon Voimalla on lisäksi kuusi pienehköä voimalaitosta, joista kaksi sijaitsee Iisalmen reitillä, kaksi Sorsaveden alapuolella Sorsakosken ylä- ja alakoskessa ja kaksi Sysmäjärven valuma-alueella. Pohjois-Savon energiantuotannoltaan suurin voimalaitos sijaitsee Varkauden Huruskoskessa. Stora Enson omistaman voimalaitoksen keskimääräinen energiantuotanto on noin 28 GWh/v.

Suurimmat voimalaitokset muodostavat yleensä kaloille täydellisen nousuesteen.  Voimalaitosten yhteyteen on rakennettu kalatie Sälevälle, Karjalankoskeen ja Juankoskeen Nilsiän reitille sekä Viannankoskeen Iisalmen reitille.  Lisäksi Stora Enson Huruskosken voimalaitos on mahdollista ohittaa Ämmäkosken padon vieressä olevaa Kämärinkosken luonnonmukaista kalatietä pitkin.

Taulukko 9. Pohjois-Savon merkittävimmät vesivoimalaitokset.

Valtaosassa Pohjois-Savon vesistöjä on tehty jonkinlaisia fyysisiä muutoksia. Lähes kaikki maakunnan joet on perattu ainakin uiton tarpeita varten. Kuivatusperkauksia on tehty noin 70 % tarkasteluissa mukana olleista joista. Pääosa entisistä uittoväylistä on kunnostettu uittosääntöjen kumoamisen yhteydessä.

Noin puolet Pohjois-Savon yli 0,5 km² suuruisista järvistä on laskettu jossain vaiheessa, osa useampaankin kertaan. Järvenlaskujen ensimmäinen huippukausi ajoittui 1850–70-luvuille suoasetuksen voimaantulon aikoihin. Toinen huippukausi ajoittui toisen maailmansodan jälkeen, jolloin evakoille tarvittiin kiireesti uutta viljelysmaata. Tyypillinen järvenlasku on suuruudeltaan noin metrin luokkaa.

Sekä vesirakentamiseen liittyviä ruoppauksia että kunnostusruoppauksia tehdään Pohjois-Savossa varsin runsaasti. Vuonna 2012 voimaan tulleen uuden vesilain mukaan ruoppauksista on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle ja kaikille yli 500 m³ ruoppauksille on haettava vesilain mukainen lupa aluehallintovirastosta.  Valtaosa Pohjois-Savossa tehtävistä ruoppauksista on pieniä rannan ruoppauksia, joiden tavoitteena on koti- tai mökkirannan virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen.  Pohjois-Savon ELY-keskukselle tehdään vuosittain noin 60–100 ruoppausilmoitusta. Suurempia ruoppauksia, joille on haettava aluehallintoviraston lupa, tulee vireille vain muutamia.