-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
Ekologinen tila kuvaa ihmistoiminnan aiheuttamaa vesien muuttuneisuutta. Pintavesien ekologisen tilan arvioinnissa pääpaino on vesieliöstön tilassa. Luokittelussa verrataan planktonlevien, vesikasvien, pohjalevien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa kuvaavien muuttujien arvoja oloihin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen. Kullekin vesistötyypille on määritelty omat luokittelumuuttujien luokkarajat. Veden laatu ja vesistön hydrologiset ja rakenteelliset tekijät otetaan huomioon ekologisen tilan arviointia tukevina tekijöinä. Niiden merkitys on kuitenkin suuri silloin kun vesieliöstön tilaa koskevat tiedot ovat puutteellisia eikä varsinaista ekologisen tilan luokittelua pystytä tekemään. Silloin vesistön tilasta tehdään arvio vedenlaadun, mallinnuksen ja ryhmittelyn avulla. Uutena menetelmänä tällä luokituskaudella oli käytössä satelliittikuvatulkintaan perustuva levämäärän (a-klorofylli) arviointi (ns. STATUS-järjestelmä, joka on tässä vaiheessa ainoastaan ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä).
Tällä vesienhoitokaudella luokitteluun käytettiin vuosien 2012–2017 seuranta-aineistoja.
Voimakkaasti muutetuissa ja keinotekoisissa vesissä tavoitteena on hyvä saavutettavissa oleva tila, joka perustuu tapauskohtaiseen arviointiin. Parhaassa saavutettavissa olevassa tilassa on toteutettu kaikki teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoiset ekologista tilaa parantavat hydromorfologiset toimenpiteet. Pohjois-Savossa on seitsemän voimakkaasti muutettua vesimuodostumaa, jotka kaikki ovat jokia sekä kaksi keinotekoista järvimuodostumaa.
Ekologisen tilan luokittelun perusteet on kuvattu yksityiskohtaisesti luokitteluohjeessa (Aroviita, Mitikka ja Vienonen (toim.) 2019).
