9.3.2 Sääntely ja ohjauskeinot
Metsätalouden vesiensuojelun keskeisimmät säädökset ja ohjauskeinot ovat vesilaki, metsälaki, metsäasetus, vapaaehtoiset metsäsertifioinnit ja kansallinen metsästrategia sekä alueelliset metsäohjelmat. Metsätalouden säätely perustuu merkittäviltä osin ennakkovalvonnallisiin ilmoitusmenettelyihin, kuten metsälain mukaisiin metsäkäyttöilmoituksiin ja vesilain mukaisiin kunnostusojitusilmoituksiin. Metsänkäyttöilmoitus tulee tehdä metsäkeskukselle 10 vrk ennen hakkuuta tai erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyä. Metsäkeskus puolestaan ilmoittaa edellä mainituista metsänkäyttöilmoituksista ELY-keskukselle, mikäli metsänkäyttöilmoituksessa suunniteltu toiminta sijoittuu esimerkiksi pohjavesialueelle tai suojelualueen läheisyyteen.
Vähäistä merkittävämmät kunnostusojitukset tulee ilmoittaa vesilain vaatimusten mukaisesti ennakkoon ELY-keskukselle, joka arvioi hankkeen vaikutuksia sekä vesiensuojelurakenteiden riittävyyttä kyseisessä paikassa. Lähtökohtaisesti uusia ojituksia ei tehdä ja erityisesti pohjavesialueille myös kunnostusojituksen toteutustapa ja tarve tulee arvioida huolellisesti. Metsätalouden toimenpiteet eivät yleensä edellytä aluehallintoviraston myöntämiä ympäristölupia, mutta esimerkiksi ojitusten takia voi pohjavesialueilla syntyä sellaisia pohjaveden laadun ja määrän muutoksia, että hanketta ei voi toteuttaa ilman vesilain mukaista lupaa. Tämän lupaharkinnan tekee ELY-keskus käsitellessään ojituksesta jätettyä ennakkoilmoitusta.
Toteutettaessa metsätaloustoimenpiteitä pinta- ja pohjavesille aiheutuvien haittojen vähentämiseksi yksityismetsissä noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Hyvän metsän hoidon suosituksia (Joensuu ym. 2012). Metsähallituksen vesienhoidon perustana on Metsätalous Oy:n ympäristöopas (Kaukonen ym. 2018).
Pohjavesialueiden vesiensuojelun kannalta ympäristöoppaissa kuvattujen toimintatapojen huolellinen noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää. Ohjeistuksen mukaisesti pohjavesialueilla kunnostusojitus suositellaan jätettäväksi tekemättä, mikäli ojat jouduttaisiin kaivamaan turvekerroksen alla olevaan kivennäismaakerrokseen alkuperäistä ojasyvyyttä syvemmäksi. Mikäli ojasyvyyden lisääminen olisi välttämätöntä vesien johtamisen takia, on tällöin varmistettava maaperä- ja pohjavesiselvityksiin perustuvalla asiantuntija-arviolla, että pohjaveden purkaantumista syvennettäviin ojiin ei voi tapahtua. Myös mahdollinen paineellisen pohjaveden esiintyminen voi olla tarpeen selvittää.
Uudistamishakkuiden ja maanmuokkauksen osalta suositellaan ravinteita vapauttavien hakkuutähteiden poistoa ja tarvittaessa vain kevennettyä maanmuokkausta. Pohjavesialueilla on katsottu mahdollisiksi maanmuokkausmenetelmiksi laikutus ja laikkumätästys, jotka tulee kuitenkin tehdä niin, että kivennäismaalajia paljastetaan mahdollisimman vähän. Vedenottamoiden/kaivojen/lähteiden läheisyyteen tulee jättää riittävät suojakaistat.
Pohjavesialueilla ei tule tehdä puuston kasvun lisäämiseen tähtääviä lannoituksia. Erityistapauksissa metsän terveyden ylläpitämiseksi tarpeellisten lannoitusten pohjavesivaikutukset tulee arvioida ja edellytykset lannoitukseen selvittää ELY-keskukselta. Lannoitevarastoja ei saa sijoittaa pohjavesialueelle.
Pohjavesialueilla torjunta-aineiden käyttö valtion metsissä on ehdottomasti kielletty. Torjunta-aineiden käyttöä pohjavesialueilla on rajoitettu myös yksityisten metsissä.
Myöskään kantojen nostoa tai kulotusta ei tehdä pohjavesialueilla. Luonnonhoidollinen kulotus voi poikkeuksellisesti tulla kyseeseen, mutta asia vaatii tapauskohtaisen harkinnan.
Työkoneiden öljyvahinkojen torjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota. Koneiden huoltopaikat ja polttoainevarastot tulisi sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomioita työkoneiden, polttoainesäiliöiden, koneen letkujen sekä poltto- ja voiteluaineastioiden kuntoon. Biohajoavien öljyjen käyttö on suositeltavaa. Kaikki pohjavesialueella tapahtuvat öljy-, polttoaine- ja maalivahingot tulee ilmoittaa pelastusviranomaisille/hätäkeskukseen.
Useimmilla metsätalouden toimijoilla on käytössään kartat pohjavesialueiden sijainneista. Ajankohtaiset pohjavesialuekartat ovat saatavissa Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Avoin Tieto –palvelusta.
