-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
4.1 Ulkoinen ravinnekuormitus
Vesistöihin kohdistuvan kuormituksen arvioinnissa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen Vesistömallijärjestelmän vedenlaatuosiota (WSFS-VEMALA, v1). Malli hyödyntää kuormituksen arvioinnissa maankäyttötietoja, ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmään (YLVA/VAHTI) kuormitustietoja, hydrologisia mittaustietoja ja vesistöistä mitattuja vedenlaatuparametreja. Vesistömallin yksi tärkeimmistä osista on valuntamalli, joka kuvaa hydrologista kiertoa sadannasta valunnaksi käyttäen lähtötietoina saatavilla olevaa meteorologista aineistoa. Lisäksi WSFS-VEMALA pystyy laskemaan muun muassa kokonaistypestä, -fosforista ja kiintoaineista aiheutuvan kuormituksen sekä sen etenemisen vesistöissä. Vesistömallijärjestelmällä voidaan arvioida sekä valuma-alueiden että yksittäisiin järviin kohdistuvaa kuormitusta. Vesienhoidon suunnittelussa laskentajaksona on käytetty vuosia 2012–2019.
