-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
9.4.2 Sääntely ja ohjauskeinot
Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13d-kohdan mukaisesti yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä, vaatii ympäristöluvan. Ympäristönsuojelulain 27 § edellyttää kuitenkin ympäristölupaa myös edellä sanottua vähäisempään jätevesien johtamiseen, jos siitä saattaa aiheutua vesistön pilaantumista. Ympäristöluvat edellyttävät toimijoilta määräysten mukaisia puhdistamokohtaisia toimenpiteitä. Ympäristöluvat sisältävät muun muassa kuormitusta ja laitosten saneeraamista koskevia määräyksiä. Lisäksi jätevedenpuhdistamoiden toimintaa sääntelee valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006), jolla on kansallisesti toimeenpantu yhdyskuntajätevesidirektiivi 91/271/ETY. Vaarallisten ja haitallisten aineiden osalta asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä sekä merivesiä ja parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa asettamalla päästökieltoja, päästöraja-arvoja sekä ympäristönlaatunormeja.
Kuntien tulee vesihuoltolain (119/2001) 5 §:n mukaan kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tiiviin asutuksen alueiden viemäröintiä. Lähtökohtana on, että asutukselle rakennetaan pohjavesialueilla viemäriverkosto. Erityisen tärkeää verkoston rakentaminen on vedenottamoiden läheisyydessä ja niiden vaikutusalueilla. Tällä tavoin jätevedet voidaan johtaa kokonaan pois pohjavesialueilta. Kuntakohtaisia vesihuollon kehittämissuunnitelmia pidetään myös ajan tasalla. Suunnitelmissa esitetään kunnan vedenhankinta, määritellään alueet, joilla tullaan rakentamaan keskitetty vesihuolto sekä alueet, joilla käsittely on kiinteistönomistajan vastuulla.
Pohjavesialueilla ei imeytetä likaisia hulevesiä vaan ne johdetaan joko hulevesiverkostoon tai ohjataan pois pohjavesialueelta. Puhtaiden hulevesien imeyttäminen on suositeltavaa pohjavesialueilla, jotta esimerkiksi rakennetun ympäristön alueilla ei pohjaveden muodostuminen vähene merkittävästi.
Ehdotukset ohjauskeinojen kehittämiseksi kaudelle 2022–2027 on esitetty Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmissa. Näiden ohjauskeinojen lisäksi Pohjois-Savossa kiinnitetään huomiota taajama-alueiden hulevesien hallinnan suunnitteluun osana kaavoitusprosessia sekä toimenpiteiden toteutuksen ajoitukseen siten, että suunnitellut hulevesiratkaisut on toteutettu jo ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista. Hulevesien hallinnan tavoitteena on hulevesien määrän ja haitallisuuden vähentäminen käyttämällä luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä. Yleisenä periaatteena on vähentää hulevesien syntymistä rajoittamalla tiiviiden vettä läpäisemättömien pintojen määrää, viivyttää ja imeyttää syntyneitä hulevesiä painanteissa ja erityisissä rakennetuissa imeytysrakenteissa sekä varastoida hulevesiä väliaikaisesti ja rajoittaa poisjohdettavia maksimivirtaamia. Erilaiset viivytys- ja imeytysrakenteet, kuten kosteikot, lammikot ja purouomat toimivat myös maisemaa elävöittävänä tekijänä.