-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
4.1.1 Hajakuormitus
Pohjois-Savon vesistöihin kohdistuva ihmisperäinen piste- ja hajakuormitus on esitetty kuvissa 6 ja 7. Vesistöihin kulkeutuvista ravinteista suuri osa on peräisin luonnonhuuhtoumasta ja laskeumasta (kuvat 8 ja 9). Juojärven reitillä, Kallaveden-Sorsaveden alueella ja Rautalammin reitillä osuus on noin puolet fosforin kokonaiskuormituksesta, kun kuormitukset suhteutetaan valuma-alueen kokonaispinta-alaan. Nilsiän ja Iisalmen reiteillä luonnonhuuhtouman ja laskeuman yhteenlaskettu osuus on kolmanneksen luokkaa. Typen osalta osuus on Juojärven reitillä vallitseva ja erittäin merkittävä myös Rautalammin reitillä.
Peltoviljelyn ravinnekuormitus suunnittelualueen pinta-alaa kohti on selvästi suurin Iisalmen reitillä ja seuraavaksi suurin Nilsiän reitillä. Juojärven reitillä kuormitus on vähäisintä. Metsätalouden osalta erot suunnittelualueiden välillä ovat pienemmät, mutta Iisalmen ja Nilsiän reitillä myös metsätalouskuormitus on muita alueita suurempaa alueen kokonaispinta-alaan suhteutettuna. Juojärven reitillä ja Kallavesi-Sorsavesi-alueella metsätalouskuormitus on muita suunnittelualueita vähäisempää. Metsätalouden typpikuormitus on suunnittelualueilla vähintään neljännes peltoviljelyn vastaavasta, mutta fosforikuormituksessa metsätalouden merkitys on pienempi, luokkaa viides-kymmenesosa peltoviljelyn aiheuttamasta kuormituksesta.
Haja-asutuksen osuus typpikuormituksesta on pieni koko Pohjois-Savossa, mutta fosforikuormitus on muilla suunnittelualueilla paitsi Iisalmen reitillä jokseenkin samaa suuruusluokkaa metsätalouden kanssa ja Kallavesi-Sorsavesi-alueella sitä suurempi.
Kuva 6. Keskimääräinen fosforikuormitus (kg/v) Pohjois-Savossa vuosina 2012-2019 (hajakuormitus: VEMALA, pistekuormitus: YLVA).
Kuva 7. Keskimääräinen typpikuormitus (kg/v) Pohjois-Savossa Savossa vuosina 2012-2019 (hajakuormitus: VEMALA, pistekuormitus: YLVA).
Kuva 8. Fosforikuormituksen jakautuminen eri lähteisiin Pohjois-Savon keskeisillä suunnittelualueilla. Kuvaajan arvot ovat keskiarvoja jaksolle 1.1.2012-31.12.2019 (VEMALA).
Kuva 9. Typpikuormituksen jakautuminen eri lähteisiin Pohjois-Savon keskeisillä suunnittelualueilla. Kuvaajan arvot ovat keskiarvoja jaksolle 1.1.2012-31.12.2019 (VEMALA).
Hajakuormitus on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ollut Vemala-mallinnustietojen mukaan hieman aiempaa suurempaa, tätä ennen oli erityisesti Nilsiän reitillä paranevaa suuntaa (kuva 10). Arviossa on mukana myös ihmistoiminnasta riippumaton luonnonhuuhtouma ja ainakin osa kuormituslisäyksestä onkin ilmastonmuutoksen aiheuttamien valuntojen muutosten seurausta. Hajakuormituksen jakaumaa lähteisiin ei toistaiseksi voida luotettavasti mallintaa, koska mallinnus on tehty uusimman tiedon pohjalta, historiatietoja ei ole mukana. Kokonaiskuormituksen aikasarja voidaan kuitenkin esittää, koska malli on kalibroitu kunkin ajankohdan vedenlaatuhavaintoihin. Kokonaiskuormituksesta on tässä yhteydessä vähennetty vuotuinen pistekuormitus ja laskeuma.
Kuva 10. Hajakuormituslähteiden (pellot, metsät, haja- ja loma-asutus, hulevedet) ravinnekuormituksen kehitys viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana Suomen ympäristökeskuksen Vemala-mallinnuksen perusteella.
