-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
9.6.3 Aikaisempien kausien toimenpiteiden toteutuminen
Vesienhoitokaudella 2010–2015 ei turvetuotannon vesiensuojelun tehostamiseksi esitetty varsinaisia lisätoimenpiteitä. Toimenpiteiden arviointi tehtiin vuoden 2009 tilanteen mukaisesti. Uusien turvetuotantoalueiden ympäristölupamenettelyssä vaadittiin parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista vesienkäsittelyn toteutukseen, joka Pohjois-Savon alueella tarkoitti pääsääntöisesti pintavalutuskentän käyttöä ympärivuotisesti. Ensimmäisen suunnittelukauden aikana pintavalutuksen osuus turvetuotannon vesienkäsittelymenetelmänä yli kaksinkertaistui. Ympärivuotisella vesienkäsittelyllä pyrittiin varmistamaan myös talven aikana tapahtuvan kuormituksen vähentäminen. Laskeutusaltaiden varassa vesienkäsittelyä tehneiden turvetuotantoalueiden määrä vähentyi toimenpidekauden aikana ja tuotantopinta-alaa myös poistui tuotantokäytöstä. Lisäksi 2014 tapahtunut ympäristönsuojelulain muutos toi alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueet ympäristölupavelvollisiksi.
Vesienhoitokaudella 2016–2021 Pohjois-Savossa kaikki turvetuotannon vesiensuojelussa käytetyt toimenpiteet lukeutuivat ns. muihin perustoimenpiteisiin. Pohjois-Savossa ei esitetty yhtään täydentävää toimenpidettä (kemiallisen käsittelyn lisäys, kesä; kemiallisen käsittelyn lisäys, ympärivuotinen; pienkemikalointi, kesä; pienkemikalointi, ympärivuotinen). Merkille pantavaa turvetuotannossa on tuotantopinta-alan voimakas väheneminen. Vuodesta 2013 vuoteen 2020 tuotantopinta-ala pieneni Pohjois-Savossa noin neljänneksen niin, että kokonaistuotantopinta-ala vuonna 2020 on noin 2900 ha. Kun mukaan lasketaan tuotannosta poistunut ala, jolla ei vielä ole tehty jälkihoitotoimenpiteitä, tuotannossa on vuonna 2020 noin 3300 ha. Aikaisemmilla vesienhoitokierroksilla tuotannosta poistuneita alueita ei ole laskettu Pohjois-Savossa tuotantopinta-alaan mukaan. Tuotannosta on poistunut erityisesti pelkästään turvetuotannon vesiensuojelun perusrakenteiden taikka virtaamansäädön varassa olevaa turvetuotantoa. Kun perusrakenteiden ja virtaamansäädön varassa olevien tuotantoalueiden osuus vuonna 2013 oli 34 % kaikista turvetuotantoalueista, on se vuonna 2020 enää alle 5 %. Myös tehostetun vesienkäsittelyn ympärivuotisuus on lisääntynyt siten, että vuonna 2020 tehostettu ympärivuotinen vesienkäsittely on jo 74 %:lla kaikista Pohjois-Savon turvetuotantoalueista.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen vastuulla oleviin vesimuodostumiin kohdistuu turvetuotantoalueiden kuormitusta myös Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Suomen alueelta. Kun huomioidaan myös nämä muiden maakuntien alueella olevat turvetuotantoalueet, on Pohjois-Savoa kuormittava turvetuotantopinta-ala vuonna 2020 yhteensä noin 3800 hehtaaria (mukaan luettuna tuotannosta poistunut ala, jolla ei vielä ole tehty jälkihoitotoimenpiteitä). Tästä pinta-alasta noin 2600 hehtaarilla eli 70 %:lla on käytössä tehostettu ympärivuotinen vesienkäsittely. Pelkästään laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön varassa on enää vain 207 ha eli 5 % turvetuotantoalueista.
Toistaiseksi ympäristölupa on yhdellä alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueella. Lisäksi yhdelle alle 10 hehtaarin tuotantoalueelle on haettu ympäristölupaa siirtymäsäännösten mukaisesti syyskuun alkuun 2020 mennessä. Näin ollen suurin osa alle 10 hehtaarin aikaisemmin toimineista turvetuotantoalueista on lopettanut toimintansa tai siirtynyt pienimuotoiseen kotitarveottoon, mikä ei edellytä ympäristölupaa.
Automaattinen jatkuvatoiminen veden laadun mittaus oli toiminnassa muutaman vuoden ajan kahdella turvetuotantoalueella Pohjois-Savossa toiminnanharjoittajan vapaaehtoisena kokeiluna. Niistä on kuitenkin kustannussyistä luovuttu.