-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
9.5 Haja- ja loma-asutus
Keskeiset tavoitteet
|
Pohjois-Savossa on viemäriverkostojen ulkopuolella noin 24000 vakituiseen ja 23000 vapaa-ajan asumiseen käytettävää kiinteistöä. Vakituisista asunnoista noin neljännes ja loma-asunnoista suurin osa (vajaa 80 %) sijaitsee vesistöjen rannalla tai pohjavesialueella. Suurin osa vakituisista asunnoista on varustettu vesikäymälällä, mutta vapaa-ajan asunnoilla varustetaso on usein alhaisempi. Ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä jätevedenkäsittelyjärjestelmien tuli lainsäädännön mukaan olla kunnossa annettuja poikkeuksia lukuun ottamatta viimeistään 31.10.2019.
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevat useat säädösmuutokset ovat hidastaneet järjestelmien uusimista, eivätkä järjestelmät ole edelleenkään kunnossa kaikilla ranta- ja pohjavesialueilla olevilla kiinteistöillä. Investointeja tarvitaan myös jatkossa sekä ns. kuivan maan kiinteistöillä että ranta- ja pohjavesialueilla. Haja-asutuksen keskitetyn viemäröinnin tarve sen sijaan on vähentynyt, koska iso osa hankkeista toteutettiin siirtymäkauden aikana.