9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely

Vesistökunnostuksia toteutetaan etenkin rehevöityneillä järvillä, lintuvesillä ja vaelluskalojen kannalta merkittävillä virtavesillä. Vesistökunnostushankkeet edellyttävät useimmiten toimenpiteitä myös valuma-alueilla ja kytkeytyvät näin ollen usein myös muille toimialoille esitettyihin vesienhoitotoimenpiteisiin.  Kunnostukset pyritään kohdentamaan ensisijaisesti vesistöjen ekologista tilaa parantaviin ja luonnon monimuotoisuutta lisääviin hankkeisiin. Valtion toteuttamien hankkeiden määrä on merkittävästi vähentynyt ja nämä hankkeet painottuvat lähinnä lintuvesiin tai vaelluskalojen sekä kalatalouden kannalta merkittäviin virtavesiin. Pääosa hankkeista toteutetaan nykyisin paikallisten toimijoiden voimin ns. omaehtoisina hankkeina. Näissä hankkeissa paikalliset toimijat ottavat päävastuun hankkeen organisoinnista ja toimenpiteiden toteuttamisesta. Omaehtoinen kunnostustoiminta edellyttää usein myös ELY-keskukselta asiantuntijapanosta ja osallistumista hankkeen eri vaiheisiin.

Omaehtoisisiin kunnostushankkeisin on mahdollista hakea ELY-keskuksen myöntämää valtion harkinnanvaraista kunnostusavustusta 1.7.2015 voimaan tulleen asetuksen mukaisesti (Valtioneuvoston asetus vesistön ja vesiympäristön tilaa ja käyttöä parantavien toimenpiteiden avustamisesta 714/2015).  Avustusta voidaan myöntää vesistön ja muiden pintavesien sekä vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantaviin sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentäviin hankkeisiin. Avustuksen suuruus on pääsääntöisesti enintään 50 % kokonaiskustannuksista. Harvaan asutuilla ja taajamien ulkopuolisilla vesistöillä riittävän omarahoitusosuuden löytäminen kunnostushankkeisiin on osoittautunut haasteelliseksi. Myös hankkeiden tavoitteiden asettaminen, toteutuksen suunnittelu ja hankehallinto vaativat yhä kehittämistä.  Tähän liittyen vuoden 2021 aikana Pohjois-Savossa aloitettiin toimintamallikokeilu, jossa omaehtoisten kunnostushankkeiden aloittamiseen ja suunnitteluun saa veloituksetta asiantuntija-apua Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:ltä. Kokeilu on käynnissä vuoden 2022 loppuun saakka. Tavoitteena on, että toimintamalli yhtenäistää ja vakiinnuttaa toimintatavat kunnostushankealoitteesta esiselvitykseen, toteutukseen ja sen seurantaan. Toimintamallilla selkeytetään toimijoiden rooleja sekä tuetaan alueen toimijoita yhteistyössä ja verkostoitumisessa sekä edistetään vesienhoidon kannalta tärkeiden vesistökunnostuskohteiden käytännön toteutusta kokoamalla paikalliset toimijat yhteen hankkeiden eteenpäin viemiseksi.

Vuodet 2019–2023 kestävällä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla halutaan tehdä Suomesta maailman tehokkain vesiensuojelija. Tehostamisohjelman rahoituksella pyritään lisäämään paikallisia ja alueellisia järvien, virtavesien ja pienvesien kunnostuksia koko maassa. Ohjelmasta rahoitettavilla vesistökunnostushankkeilla parannetaan vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta sekä vahvistetaan vesistökunnostajien yhteistyötä.  Vesiensuojelun tehostamisohjelman yhtenä tavoitteena on myös vahvistaa nykyisten alueellisten vesistökunnostusverkostojen toimintaa ja uusien syntymistä.

Vuoden 2016 alussa voimaan astunut uusi kalastuslaki luo säädöspuitteet kalavarojen käytön ja hoidon kestävyydelle. Lain avulla pyritään turvaamaan kalakantojen elinvoimaisuus ja luonnon monimuotoisuus. Lisäksi sen avulla tehostetaan uhanalaisten ja heikentyneiden kalakantojen suojelua. Uuteen lakiin sisältyvät nykyisen lain mukaiset periaatteet kalan kulun turvaamisesta, mutta vaelluskaloja koskevat säädökset vahvistettiin siten, että vaelluskalakysymys tulisi keskeiseksi kokonaisuudeksi kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia uudistettaessa. Myös kalastuksen säätelyä koskevia säädöksiä on täsmennetty vaellusmahdollisuuksien turvaamisen ja vaelluskalakantojen vahvistamisen suuntaan. Keskeinen osa kalavarojen hoitoa ja kalastuksen sääntelyä on kalatalousalueittain laadittavat käyttö- ja hoitosuunnitelmat

Virtavesien elinympäristökunnostuksia ja kalan vaellusmahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä ohjaa omalta osaltaan vuonna 2012 voimaan tullut valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi kalatiestrategiaksi. Pohjois-Savon alueelta kalatiestrategiassa on luokiteltu kärkikohteeksi Nilsiän reitti, jonne onkin viime vuosina suunnattu merkittävää panosta vaelluskalakantojen nousumahdollisuuksien lisäämiseksi ja elinympäristöjen parantamiseksi.

Virtavesien kunnostaminen on pienimuotoisissa joki – tai purokohteissa siirtymässä paikallisen toiminnan tasolle.  Osakaskunnat, kalatalousalueet, suojeluyhdistykset sekä järjestöt ovat ottaneet vastuulleen kunnostushankkeiden käytännön toteutusta. Purojen kunnostushankkeita on virinnyt etenkin Nilsiän reitin, Juojärven sekä Suvasveden alueelle. Keskeistä työtä on jokijatkumoiden palauttaminen myös pieniin virtavesiin vaellusesteitä poistamalla.