2.1 Vuoksen vesienhoitoalueen suunnittelualueet

Iisalmen reitti on Kallaveden reitin läntisin haara, joka saa alkunsa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueelta. Iisalmen reitin keskusjärvet ovat Porovesi ja sen kanssa samassa tasossa olevat järvet (Nerkoonjärvi, Haapajärvi, Iso-Ii ja Pikku-Ii) sekä Onkivesi. Alin keskusjärvi Onkivesi saa suurimman osan vesistään Lammasvirran ja Nerohvirran kautta Porovedestä. Poroveteen laskee kolme sivureittiä: lännestä monihaarainen Kiuruveden reitti, pohjoisesta Vieremän reitti ja idästä Sonkajärven reitti.

Iisalmen reitti sijoittuu pääosin viiden kunnan alueelle Pohjois-Savossa. Vähäisiä reuna-alueita kuuluu myös kuuteen muuhun kuntaan Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Suurimmat rakennetut alueet sijoittuvat Iisalmen ja Kiuruveden kaupungin ja Lapinlahden kunnan keskustaajamiin. Valuma-alueen asukasmäärä on noin 48 000 henkilöä. 

Suurin osa valuma-alueesta on metsätalousmaita, joiden osuus valuma-alueen pinta-alasta on noin 74 % (taulukko 1). Maatalousmaan osuus on selvästi suurempi kuin muualla maakunnassa, lähes 14 % valuma-alueen pinta-alasta. Vesistöjen pinta-alaosuus on maakunnan pienin, 7,2%, mutta järvien lukumäärä on varsin keskimääräistä tasoa (689 järveä). Iisalmen reitin järvet ovat pääsääntöisesti matalia ja tummavetisiä. Moni Iisalmen reitin järvistä on luontaisesti runsasravinteinen, mikä tekee siitä Järvi-Suomessa harvinaisen alueen. Suotuisten olosuhteiden seurauksena alueen maatalous on voimaperäistä. Myös turvetuotanto on paikoin runsasta. Lisätietoa Iisalmenreitti.fi sivustolta.

Taulukko 1. Maankäyttö suunnittelualueiden Pohjois-Savon maakunnan puoleisissa osissa (Lähde: Corine maankäyttö 2018: SYKE (osittain LUKE, MAVI, LIVI, DVV, EU, MML Maastotietokanta 01/2017)).

Nilsiän reitti saa alkunsa Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnan rajalla sijaitsevaan Laakajärveen laskevista joista. Laakajärvestä vedet purkautuvat Nurmijoen reittiä pitkin Syväriin ja siitä edelleen Lastukosken kautta Vuotjärveen. Idästä Nurmijoen reittiin laskee Tiilikanjoen vesistö ja Vuotjärveen Keyrityn- ja Luostanjoen vesistöt.  Luostanjoen vesistön latvat ulottuvat Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle.  Vuotjärvestä vedet purkautuvat Juankosken ja Karjalankosken kautta Juurusveden alueelle, jonne tulee lisävesiä Siilinjoen ja Riistaveden vesistöalueelta. Suurin osa Nilsiän reitin valuma-alueesta on metsää, jonka osuus valuma-alueen pinta-alasta on noin 74 % (taulukko 1).  Maatalousmaan pinta-alaosuus on 7 % ja vesistöjen osuus on 13,3 %. Suurimmat rakennetut alueet sijoittuvat Siilinjärven kunnan sekä Juankosken ja Nilsiän keskustaajamiin. Valuma-alueen asukasmäärä on noin 36 000 henkilöä.

Nilsiän reitillä järvilukumäärä (1158) on selvästi suurempi kuin muilla Pohjois-Savon tarkastelualueilla. Järvet ovat kuitenkin valtaosin pieniä, joten alueen vesipinta-ala jää maakunnan keskitasoa vähäisemmäksi. Nilsiän reitillä sijaitsevat maakunnan merkittävimmät jokivesistöt, joista osa on säännöstelty voimataloutta varten. Nilsiän reitin vesistöt ovat valtaosin tummavetisiä. Siilinjärven seudulla on muutama luonnostaan runsasravinteinen ja -kalkkinen järvi, mutta Rautavaaran seudulla taas vesistöt ovat karuja ja latvajokia vaivaa tulva-aikainen happamuus.

Juojärven reitti saa alkunsa Pohjois-Karjalan maakunnasta Vaikonjärven ja Kajoonjärven vesistöalueelta, josta vedet laskevat Saarijärven kautta Kaavinjärveen ja sieltä Rikkaveden kautta Juojärveen.  Rikkaveteen laskee lisäksi lännestä Sivakkajärven ja Rauvanjärven vesistöjen vedet ja Juojärveen kaakosta Suurijärven valuma-alueen vedet.

Juojärven reitti sijoittuu kolmen maakunnan alueelle. Valuma-alueen pinta-alasta reilu puolet (55 %) kuuluu Pohjois-Savoon. Pohjois-Karjalaan kuuluu noin 35 % valuma-alueen pinta-alasta ja loppuosa kuuluu Etelä-Savoon. Juojärven reitti on metsäistä aluetta; metsien, avointen kankaiden ja kalliomaiden osuus valuma-alueen pinta-alasta on 74 % (taulukko 1). Maatalousmaan osuus on selvästi vähäisempi kuin Pohjois-Savossa keskimäärin, vain noin 3 % pinta-alasta. Vesistöjen osuus pinta-alasta on viidennes. Alueella ei ole suuria asutuskeskittymiä. Taaja-asutusta on Tuusniemen ja Kaavin kuntakeskuksissa. Valuma-alueen asukasmäärä on vain vajaat 7000 henkilöä

Juojärven reitti on Pohjois-Savon vähäkuormitteisinta aluetta.  Juojärven reitillä Pohjois-Savon puolella on, kokonaan tai osittain, 340 järveä. Näistä neljä on yli 1000 ha suuruisia, muuten järvet ovat pääsääntöisesti pieniä.  Matalien järvien osuus on kuitenkin vähäisempi kuin muilla Pohjois-Savon vesistöreiteillä ja tarkastelualueilla, vain vajaa neljännes kaikista tyypitellyistä järvistä.

Kallaveden-Sorsaveden suunnittelualueella Kallaveden reitin keskusjärvi on Kallavesi, joka on Pohjois-Savon suurin järvi. Kallaveden ja sen kanssa samassa tasossa olevien järvien, joita ovat mm. Maaninkajärvi, Ruokovesi, Juurusvesi ja Suvasvesi, yhteispinta-ala on noin 890 km². Kallavesi purkautuu kahtena haarana. Noin 2/3 vesistä purkautuu Konnuskosken ja Naapuskosken kautta Unnukkaan ja sieltä edelleen Haukiveteen. Loppuosa vesistä purkautuu Suvasveden kautta Heinäveden reitille ja sieltä edelleen Haukiveteen. Sorsaveden vesistö saa alkunsa Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueiden vedenjakajalta ja purkautuu Särkijärven, Osmajärven ja eräiden pienempien vesistöjen kautta Haukiveteen.

Kallaveden-Sorsaveden alueella metsätalousmaiden osuus on muuta maakuntaa pienempi, noin 64 % alueen pinta-alasta (taulukko 1). Maatalousmaan osuus on noin alle 6 % suunnittelualueen pinta-alasta. Rakennettujen alueiden osuus on maakunnan suurin, liki 4 % pinta-alasta. Myös asukasluku on maakunnan suurin, noin 130 000 asukasta, mikä on yli puolet maakunnan kokonaisasukasmäärästä. Suurimmat asutuskeskittymät sijoittuvat Kuopion ja Varkauden alueelle. Alue on myös maakunnan vesistörikkainta: 26 % suunnittelualueen pinta-alasta on veden peitossa. Alueelle sijoittuvat maakunnan suurimmat järvet, Kallavesi ja Suvasvesi.

Pohjois-Kallaveden alueella maaperä on pääosin viljavaa ja tämä näkyy myös vesistöissä niin, että keskimääräinen rehevyystaso on Iisalmen reitin järvien jälkeen maakunnan korkeinta tasoa. Järvet ovat valtaosin kuitenkin selvästi kirkkaampia ja myös syvempiä. Kallaveden-Suvasveden-Unnukan alueen vedet ovat pääasiassa kirkkaita tai lievästi humusväritteisiä, tummavetisten järvien osuus on pienempi kuin muilla Pohjois-Savon vesistöalueilla.

Sorsaveden alueella vallitsevat kirkasvetiset, vähäravinteiset ja melko syvät järvet, joskin mukana on myös muutama matala lyhytviipymäinen järvi. Alue on hyvin vähäkuormitteista.

Vesienhoidon suunnittelualueista osaksi Pohjois-Savon alueella ovat Haukivesi-Heinävesi-Enonvesi ja Joroisten maakuntavaihdoksen myötä vuoden 2021 alusta myös Kyrsyänjärvi-Tuusjärvi-Sysmäjärvi-Syysjärvi. Ensin mainittuun sijoittuu Pohjois-Savosta 20 vesimuodostumaa, suurimpina Haukiveden Siitinselkä-Vuoriselkä ja Joroisselkä, ja jälkimmäiseen 10 vesimuodostumaa, valtaosin Sysmäjärven valuma-alueelle, josta vedet laskevat Joroisselkään. Lisäksi Pielisen reitillä on kaksi Pohjois-Savon vesimuodostumaa.