-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
9.12.3 Aikaisempien kausien toimenpiteiden toteutuminen
Pohjavesisuojausten rakentamista on esitetty Kärängänmäen pohjavesialueelle suunnitellun uuden VT 5 tielinjauksen rakentamisen yhteydessä. VT5 tiehankkeen suunnittelu Siilinjärvi-Pöljä välillä on vielä kesken. toimenpide on edelleen ajankohtainen. Pohjavesisuojauksen rakentamista on esitetty myös VT 9:n Lintharjun pohjavesialueelle sijoittuvalle tieosuudelle. VT 9:n tienparannushanke ei ole käynnistynyt, joten toimenpide esitetään uudelleen toimenpideohjelmassa. Pohjavesisuojausten toimivuuden tarkistamista lisätutkimuksin sekä tarvittaessa pohjavesisuojauksen uusimista on esitetty Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella VT 5 suojausten osalta. Haminamäki-Humpin ja Peltosalmi-Ohenmäen pohjavesialueiden VT 5 tieosuuksien pohjavesisuojauksille on esitetty toimivuuden arviointia ja ylläpidon tehostamista. Pohjavesisuojausten toimivuutta on tarkasteltu vuositasolla tehostetusti ja tarkistusten toteuttamiseen kiinnitetään huomiota tienpitourakoista sovittaessa.
Suolauksen vähentämistä tai siirtymistä vähemmän haitallisten liukkaudentorjunta-aineiden käyttöön on esitetty Harjamäki-Käärmelahden, Tuusjärven ja Peltosalmi-Ohenmäen pohjavesialueilla. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella liukkaudentorjunta-aineiden käyttömahdollisuudet VT5 tieosuudella on esitetty selvitettäväksi. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella kulkevat VT5 osalta on siirrytty kaliumformiaatin käyttöön siltä osin kuin sääolosuhteet sen mahdollistavat. Vaikeimpien olosuhteiden aikana alueella käytetään vielä natriumkloridia. Harjamäki-Käärmelahden Tuusjärven ja Peltosalmi-Ohenmäen osalta on suunnitteilla siirtyä kaliumformiaatin käyttöön seuraavan tieurakkasopimuksen yhteydessä.
Liikenteen alueiden pohjavesivaikutusten seurantaa on esitetty jatkettavaksi Kärängänmäen, Harjamäki-Käärmelahden, Haminamäki-Humpin, Tuusjärven, Peltosalmi-Ohenmäen ja Harjamäki-Kasurilan riskialueilla. Tienpidon seurantaa on jatkettu em. pohjavesialueilla. Tienpidon seurantaa on pyritty laajentamaan kattamaan sellaiset pohjavesialueet, joilla kloridipitoisuuksien on joko todettu tai arvioitu olevan kohonneita.
Edellä mainittujen pohjavesialuekohtaisten toimenpiteiden lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Liikenne -vastuualue on päivittämässä Ympäristöhallinnon tietojärjestelmän Tieriskirekisteri -osion (TSRR) mukaista riskipisteytystä tie-vedenottamo -pareille. Riskipisteytyksen avulla pyritään yksilöimään laajemmin kohteet, jotka ovat riskialtteimpia tiesuolan vaikutuksille. Selvityksessä esitetään toimenpiteitä, joilla suolauksen riskiä pohjaveteen voitaisiin vähentää. Tärkeimmät toimenpiteet, joita voidaan esittää ovat mm tiesuolauksen vähentäminen, liukkaudentorjunta-aineen vaihtaminen ja pohjavesisuojauksien rakentaminen. Tärkeä toimenpide on myös tunnistaa mahdolliset uudet kohteet, joissa on syytä aloittaa seuranta tai tehdä muutoksia olemassa olevaan seurantaan. Työssä on arvioitu myös joidenkin pohjavedensuojausten kuntoa ja toimivuutta. Kustannuksiltaan kalleimpia toimenpiteitä ovat pohjavesisuojausten rakentamiset tai uusimiset, eikä näitä toimenpiteitä ole käytännössä mahdollista toteuttaa muutoin kuin uusien tiehankkeiden tai raskaampien tienparannushankkeiden yhteydessä. Työn yhteydessä päivitetään myös tienpidon pohjaveden seurantakohteita siten, että saataisiin nostettua tarkkailuun myös sellaiset kohteet, joissa suolausta on lisätty vuonna 2019 määriteltyjen uusien kunnossapitosuositusten vaatimusten mukaisesti. Uusien suositusten myötä suolauksen määrä nousi valtakunnallisesti merkittävästi.