3.2 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet
Vesien- ja merenhoitolaissa (1299/2004) on kuvattu keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien nimeäminen ja käsittely vesienhoidon suunnittelussa. Rakentamalla tai muutoin fyysisesti muutettu vesimuodostuma voidaan vesienhoitosuunnitelmassa nimetä keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi, jos hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tarpeellisista hydromorfologisten ominaisuuksien muutoksista aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle tai seuraaville toiminnoille:
-
vesiliikenteelle tai satamatoiminnalle,
-
vesien virkistyskäytölle,
-
veden hankinnalle tai vesivoiman tuotannolle,
-
vesistön säännöstelylle, tulvasuojelulle tai maankuivatukselle tai
-
muulle vastaavalle, kestävän kehityksen mukaiselle ihmisen toiminnolle.
Edellytyksenä on lisäksi, ettei vesimuodostuman keinotekoisista tai muutetuista ominaispiirteistä johtuvaa hyötyä voida teknisten tai taloudellisten syiden vuoksi kohtuudella saavuttaa muilla ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla. Voimakkaasti muutetuissa vesissä tavoitteena on hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila, joka perustuu parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan. Parhaassa saavutettavissa olevassa tilassa on toteutettu kaikki teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoiset hydromorfologiset parantamistoimenpiteet.
Pohjois-Savossa voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeäminen on tehty joko ns. suorilla kriteereillä (Suomen ympäristö 8/2006) tai hydromorfologisen kokonaistilan tarkastelun perusteella. Pohjois-Savossa on nimetty seitsemän jokea tai joen osaa voimakkaasti muutetuksi. Voimakkaasti muutettuja järviä ei ole yhtään, mutta kaksi järveä on nimetty keinotekoisiksi. Voimakkaasti muutetut vesistöt ja niiden nimeämisen perusteet on esitetty taulukossa 4. Nimeämisessä tai niiden perusteissa ei ole tapahtunut muutoksia aiempaan suunnittelukauteen verrattuna.
Taulukko 4. Pohjois-Savon keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt nimeämisen perusteluineen.
|
Nimi |
Toimenpideohjelma-alue |
Perustelut nimeämiselle |
|
Hautajoki |
Iisalmen reitti |
Joen morfologinen muuttuneisuus on suuri ja liki puolet joen putouskorkeudesta on padottu. |
|
Kiurujoki |
Iisalmen reitti |
Joen morfologinen muuttuneisuus on erittäin suuri. Voimakkaasti muutettu KeVoMu-jaoksen suorilla kriteereillä (vähintään puolet putouskorkeudesta on padottu). |
|
Murennusjoki |
Iisalmen reitti |
Sekä hydrologinen että morfologinen muuttuneisuus on suuri. Voimakkaasti muutettu KeVoMu-jaoksen suorilla kriteereillä (yli puolet putouskorkeudesta padottu). |
|
Laakajoki |
Nilsiän reitti |
Voimalaitosrakentamisen seurauksena luonnonuoma on jäänyt vähävetiseksi. Yli puolet joen putouskorkeudesta on rakennettu. |
|
Atronjoki (luonnonuoma) |
Nilsiän reitti |
Voimalaitosrakentamisen seurauksena Kalliokosken padon alapuolinen luonnonuoma on jäänyt vähävetiseksi, jolloin alkuperäiset habitaatit ovat suurelta osin tuhoutuneet. Uomaa käytetään voimalaitoksen ohijuoksutusuomana, joka haittaa uoman kunnostusta esim. puromaiseksi. Nimetty voimakkaasti muutetuksi sen perusteella, että kahden arviointitekijän osalta muutos on erittäin suuri. |
|
Atronjoki padon yläpuoli |
Nilsiän reitti |
Atronjoen yläosa on osa Karsanjärven ja siihen johtavan kanavan muodostamaa voimalaitoksen yläallasta, jossa virtaamavaihtelut ovat voimakkaita. Joki on nimetty voimakkaasti muutetuksi hydro-morfologisen vaikutusarvioinnin perusteella (vaikutuspisteet yli 10 p). |
|
Karjalankosken allas |
Nilsiän reitti |
Yli 40 % altaan pinta-alasta on entistä maa-aluetta. Voimalaitosrakentamisen seurauksena vesistön luonne on muuttunut jokivesistöstä hyvin lyhytviipymäiseksi altaaksi. |
|
Karsanjärvi |
Nilsiän reitti |
Tekoallas, jonka pinta-alasta yli puolet on entistä maa-aluetta. |
|
Kiekan kanava |
Kyrsyänjärvi-Tuusjärvi-Sysmäjärvi-Syysjärvi |
Keinotekoinen vesimuodostuma, joka on kaivettu Kiekan voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä. Luonnonuoma on tukittu padolla. |
|
Alajoki (Haringanjoki) |
Rautalammin reitti |
Alajoki (Haringanjoki) on alunperin ihmisen kaivama keinotekoinen vesimuodostuma. Joen yläosalla on pato, joka on totaalinen vaelluseste. Joen putous on keskittynyt padolle. Joki on voimakkaasti muutettu KeVoMu-jaoksen suorilla kriteereillä (maalle rakennettu kanava). |
