-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
9.3.1 Pinta- ja pohjavesivaikutukset
Metsätalouden pääasialliset vesistöjä kuormittavat toimenpiteet ovat kunnostusojitus, metsänuudistaminen sekä siihen liittyvä maanmuokkaus ja lannoitus. Näistä toimenpiteistä aiheutuva kuormitus voi olla kiintoaine-, ravinne-, humuskuormitusta ja haitallisten metallien kuormitusta. Edellä mainittujen lisäksi kantojennosto voi vaikuttaa pohjavesialueella pohjaveden laatuun ja määrään. Maanmuokkausten ohella ojituksilla vaikutetaan pohjaveden määrälliseen tilaan johtamalla alueelle muutoin pohjavedeksi imeytyvää vettä pois alueelta. Ojitukset saattavat vaarantaa myös pohjaveden laatua alueilla, joilla pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa.
Nykyisin toteutettavien metsätaloustoimenpiteiden lisäksi vesistöjä kuormittaa edelleen aikaisemman uudisojituksen aiheuttama ravinnekuormitus. MetsäVesi -tutkimushankkeen uusimpien tulosten perusteella metsätalouden kuormitusosuus on aiemmin arvioitua suurempi ja luonnonhuuhtouman osuus vastaavasti pienempi. Hankkeen pohjalta päivitetyissä kuormitusarvioinneissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus, joka jatkuu huomattavasti aiemmin arvioitua pidempään. Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus onkin suurinta alueilla, missä on paljon ojitettuja soita. Metsätalouden vesistökuormituksella, erityisesti siitä aiheutuvalla kiintoainekuormituksella, voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistöjen tilaan varsinkin vesistöjen latvaosissa, pienissä lammissa ja puroissa sekä vähäjärvisissä jokivesistöissä. Pienten virtavesien ja erityisesti vaelluskalojen lisääntymisalueiden valuma-alueilla toimittaessa tulee metsätaloustoimenpiteet toteuttaa harkiten ja huolehtia vesiensuojelun suunnittelusta sekä toteutuksesta erityisen hyvin. Toimenpideohjelmaa laadittaessa metsätalouskuormituksella herkkien vesistöjen tunnistaminen perustui metsätaloudesta tulevan kuormituksen arviointiin, vesistön nykytilaan ja muutosherkkyyteen sekä arvokkaiden vaelluskalavesistöjen sijaintiin (kuva 22).
Kuva 22. Metsätalouskuormitteiset vesistöt ja lohikalojen kannalta arvokkaat virtavedet.
