9.5.1 Pinta- ja pohjavesivaikutukset

Asumisessa muodostuvat jätevedet sisältävät erittäin runsaasti ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainetta ja suolistobakteereita. Fosforia on puhdistamattomassa jätevedessä yli tuhatkertainen ja typpeä yli satakertainen pitoisuus luonnontilaisiin oja- ja järvivesiin verrattuna. Jätevesillä on vesistöön joutuessaan pieninäkin määrinä voimakas rehevöittävä vaikutus. Rehevöityminen näkyy levätuotannon lisääntymisenä ja lopulta sinileväkukintoina. Purkuojiin muodostuu helposti rihmalevästöä tai jätevesisientä.

Orgaaninen aines yhdessä jätevesien sisältämän ammoniumtypen kanssa kuluttaa happea. Jos laimeneminen on heikkoa, pienet ojat ja purot saattavat mennä hapettomiksi ja muuttua haiseviksi. Orgaanisenkin aineen määrää on tämän takia vähennettävä. Ammoniumtypen vähentäminen onnistuu parhaiten erottelemalla käymälävedet muista talousvesistä. Myös fosforista pääosa poistuu erottelun avulla.

Myös jätevesien aiheuttama hygieeninen likaantuminen on merkittävää, jos jätevesiä pääsee puutteellisesti käsiteltynä ojiin tai järviin. Ulostebakteereita on yhdessä jätevesilitrassa satoja miljoonia. Puhdistamattomat jätevedet aiheuttavat siten merkittävän hygieenisen ongelman pienvesissä sinne valuessaan.

Jätevesien pääsy pohjaveteen on yleisin haja-asutuksen aikaansaama pohjaveden likaantumisriski. Kiinteistökohtaiset jätevesikaivot ja -imeyttämöt voivat heikentää pohjaveden laatua. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien vaikutukset ilmenevät yleensä mikrobiologisena vedenlaadun heikkenemisenä pohjavedessä.