-
- 6.1 Pintavesien ekologisen tilan luokitteluperusteet
- 6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
- 6.3 Hydromorfologinen muuttuneisuus sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila
- 6.4 Pintavesien kemiallisen tilan luokittelu
- 6.5 Yhteenveto pintavesien tilaa heikentävistä tekijöistä ja niiden vaikutuksista
-
-
8.1 Pintavedet
- 8.1.1 Ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden tilatavoitteiden toteutuminen
- 8.1.2 Yleiset tilatavoitteet kolmannella vesienhoitokaudella
- 8.1.3 Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet
- 8.1.4 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilatavoitteet
- 8.1.5 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
- 8.2 Pohjavedet
- 8.3 Erityiset alueet
- 8.4 Uudet merkittävät hankkeet suunnittelualueella
- 8.5 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden huomioiminen toimenpiteiden valinnassa
-
8.1 Pintavedet
-
- 9.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 9.2 Maatalous
- 9.3 Metsätalous
- 9.4 Yhdyskuntien jätevedet
- 9.5 Haja- ja loma-asutus
- 9.6 Turvetuotanto
- 9.7 Kalankasvatus
- 9.8 Teollisuus
- 9.9 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely
- 9.10 Maankäyttö
- 9.11 Maa-ainesten ottaminen
- 9.12 Liikenne
- 9.13 Pilaantuneet maa-alueet
- 9.14 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 9.15 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
6.2 Järvien ja jokien tila Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon vesien ekologinen tila on alustavasti arvioitu yhteensä 414 järvelle ja 92 joelle. Luokitelluista järvistä 77 % (319 kpl) luokittuu hyvään tai erinomaiseen tilaan. Tyydyttävässä tai välttävässä tilassa puolestaan on 95 järveä. Järvipinta-aloja tarkasteltaessa Pohjois-Savon luokitellusta järvialasta 80 % on vähintään hyvässä tilassa.
Virtavesien osalta erinomaiseen tai hyvään ekologiseen tilaan luokittui 61 % luokitelluista jokivesistä (56 jokea), hyvää huonompaan tilaan 36 jokea. Myös luokiteltuja jokipituuksia tarkastellen osuudet ovat jokseenkin samaa luokkaa. Pohjois-Savossa jokien tila on keskimäärin järviä heikompi.
Luokittelematta tässä vaiheessa jäi 13 järveä ja 7 jokea.
Vesimuodostumakohtaisesti tarkasteltuna muutoksia kuuden vuoden takaiseen luokitteluun verrattuna on varsin paljon: noin joka neljännen vesimuodostuman tilaluokka muuttui. Luokan muutos merkitsi kuitenkin vain harvoin ekologisessa tilassa tapahtunutta todellista muutosta, sillä kullakin luokittelukaudella käytettävissä olevan aineiston määrä ja monipuolisuus sekä muiden arviointimenetelmien saatavuus ja tarkkuus vaikuttavat myös luokittelutulokseen. Tällä luokittelukaudella menetelmälliset muutokset näkyivät erityisesti järvien luokittumisena aiempaa yleisemmin erinomaiseen tilaan. Myös normaali vuosien välinen vaihtelu voi luokittelun rajatapauksissa saada aikaan luokan muutoksen. Nämä tekijät huomioon ottaen arvioitiin, missä vesistöissä havaittu luokkamuutos kuvasi todellista muutosta ekologisessa tilassa.
Todelliseksi arvioitua ekologisen tilan parantumista on seuraavissa järvissä:
-
Iisalmen reitillä Majoonjärvi, Rytkynjärvi, Luupuvesi, Valkeisjärvi ja Viitaanjärvi,
-
Kallavesi-Sorsavesi -alueella Konnuslahti ja Pieni-Ruokovesi,
-
Nilsiän reitillä Haapajärvi ja Päsmäri,
-
Rautalammin reitillä Kimpanlampi.
Näistä kohteista Haapajärven, Päsmärin ja Kimpanlammen tilan paraneminen kytkeytyy selkeästi pistekuormituksen vähenemiseen, myös Luupuvedellä turvetuotantokuormitus on vähentynyt. Ensimmäiseen kauteen verrattuna Päsmärissä ei ole tapahtunut muutosta.
Todelliseksi arvioitua ekologisen tilan heikkenemistä on seuraavissa järvissä:
-
Kallavesi-Sorsavesi-alueella Pohjois-Kallavesi, Petosenlampi, Oravilahti-Särkilahti ja Unnukka. Näistä selvin muutos on Oravilahti-Särkilahdessa, muut olivat hyvä/tyydyttävä -rajatapauksia jo viime luokittelukaudella ja Petosenlampi oli myös ensimmäisellä kaudella tyydyttävä.
-
Nilsiän reitillä Siilinjärvi (mutta luokka oli sama (välttävä) myös ensimmäisellä kaudella)
-
Rautalammin reitillä Sääksjärvi (mutta luokka oli sama (tyydyttävä) myös ensimmäisellä kaudella)
-
Kyrsyänjärvi-Tuusjärvi-Sysmäjärvi-Syysjärvi -alueella Paljo.
Jokivesien osalta todellisiksi arvioituja positiivisia muutoksia ovat Suonenjoen paraneminen erinomaiseksi pistekuormituksen päätyttyä sekä Iisalmen reitin Koukunjoen paraneminen hyvään tilaan. Rautalammin reitin Savijoki-Kiertojoen tila on sen sijaan heikentynyt tyydyttävästä välttäväksi.
Tilanarvioinnissa otettiin huomioon myös vesistöt, joiden tila on säilynyt hyvänä tai erinomaisena, mutta mittausaineistossa on havaittavissa viitteitä heikkenevästä kehityssuunnasta tai kysymyksessä on luokittelun rajatapaus. Tällaisia vesistöjä on kaikkiaan viitisenkymmentä, esimerkkeinä Kallavesi, Iso- ja Pikku-Ii, Keyritynjoki ja Koivujoki.
Kuva 15. Pintavesien ekologinen tila Pohjois-Savossa vuoden 2019 luokituksen mukaan.
Kuva 16. Pohjois-Savon pintavesimuodostumien ekologisen tilan riskinarvio vuoden 2019 luokituksen mukaan.