1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun katsominen

Laeissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja tulvariskien hallinnasta (620/2010) sekä asetuksessa tulvariskien hallinnasta (659/2010) on mainittu useissa eri kohdissa vaatimus suunnittelun, suunnitelmien ja toimenpiteiden yhteensovittamisesta. Lainsäädännön mukaan vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnitelmien laatiminen ja tarkistaminen tulee sovittaa yhteen toistensa kanssa ja tulvariskien hallinnan toimenpiteet vesienhoidon toimenpideohjelman ympäristötavoitteiden kanssa. Tulvavaara- ja tulvariskikarttojen tietojen tulee olla yhteneväiset vesienhoidon suunnittelussa käytettyjen tietojen kanssa. Ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmaksi ja vesienhoitosuunnitelmaksi asetettiin kuultavaksi samanaikaisesti.

Molemmissa suunnitteluprosesseissa yhtenä toimenpiteiden valintakriteerinä oli se, että toimenpiteet eivät saa vaarantaa merkittävästi toisessa prosessissa suunniteltujen ja toteutettujen toimenpiteiden tavoitteita ja vaikutuksia. Parhaassa tapauksessa vesienhoidon toimenpiteet voivat vähentää tulvariskejä, ja tulvariskien hallinnan toimenpiteet voivat tukea vesienhoidon hyvän ekologisen tilan tavoitetta. Suurin osa toimenpiteistä tukeekin toisen prosessin tavoitteita tai ovat niiden kannalta neutraaleja. Vesienhoidon toimenpiteistä tulvariskejä saattavat lisätä lähinnä vain säännöstelyjen kehittämishankkeet, vedenpinnan nostot ja virtavesien elinympäristökunnostukset. Merkittävien vaikutusten syntyminen edellyttää kuitenkin toimenpiteiden laajamittaista toteuttamista. Tulvariskien hallinnan toimenpiteistä suurin osa tukee myös vesienhoidon tavoitteita. Hyvän ekologisen tilan tavoitetta voivat uhata lähinnä perkaukset, penkereet ja virtaamien ja vedenkorkeuksien säännöstely. Ne saattavat useissa tapauksissa olla tehokkaita keinoja tulvariskien hallinnassa ja siten niitä suunniteltaessa vaikutukset ekologiseen tilaan ja veden laatuun täytyy ottaa erityisesti huomioon.